Kokoomuksen kansanedustaja Janne Heikkinen syyttää pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen kasaavan ”veroja verojen päälle”. Työllisyystoimia ei sitä vastoin ole Heikkisen mukaan kuulunut vielä yhtäkään. Hän huomauttaa Salkunrakentajan blogissaan, että valtiovarainministeriön virkamiehet ovat esittäneet keinot 60[nbsp]000 uuteen työpaikkaan ja kokoomus 100[nbsp]000 työpaikkaan.
– Jos työllisyystoimia ei ole saatu aikaan, niin ainakin hallitus on ollut yhdessä asiassa ehtiväinen. Verokuorman kasaamisessa ahkerien suomalaisten palkansaajien ja yrittäjien reppuselkään se on kyllä onnistunut. Ja nämä esitykset on annettu tismalleen ajallaan, Heikkinen päivittelee.
Hän laskee kirjoituksessaan kasvavan verotaakan saldoa. Laskelma löytyy blogikirjoituksen lopusta. Heikkisen mukaan Rinteen-Marinin hallituksen ohjelman veronkorotukset sekä palkkojen veroluontoisten maksujen kasvu nostattaa verotusta kaikkiaan noin 1,9 miljardilla eurolla. Joitakin veroja on laskettu vastineeksi 500 miljoonalla eurolla. Nettovaikutukseksi Heikkinen saa siis verojen kiristymisen 1,4 miljardilla eurolla.
Kansanedustaja huomauttaa, että pääministeri Marin on esittänyt päälle SDP:n vero-ohjelmasta löytyvää listaamattomien yritysten osinkoverohuojennuksen supistamista, lähdeveroa verosta vapautettujen yhteisöjen tuloille ja yritysverotuksen korkovähennysrajoituksen tiukentamista. Yhteensä verotus kiristyisi 700-800 miljoonaa euroa. Toimia listattiin pääministerin Iltalehden haastattelussa.
– Pääministerin esitykset eivät varsinaisesti edistä suomalaista omistamista ja ahkeruutta, Janne Heikkinen sanoo.
Autoilijaa rangaistaan
Janne Heikkisen mukaan hallitus kohdistaa veronkorotuksia erityisesti autoileviin omakotiasujiin.
– Jatkossa ahkera asiakkaansa luokse autoileva yrittäjä tai aamukuudelta ruokakaupan kassalle heräävä kehyskuntalainen saattaa joutua pulittamaan useamman satasen enemmän vuodessa vain siksi, ettei asu kaupunkikeskustassa. Ruuhkamaksut ja bensaveron korotukset uhkaavat viedä autoilun kustannukset alemman keskiluokan ulottuvilta.
Heikkisen mukaan myös kaupan ostoskori kallistuu, kun bensaveron korotukset kasvattavat logistiikkakustannuksia ja tämä taas menee hintoihin.
– Lisäksi kuluttajan ostovoimaa syö rotan lailla se, ettei hallitus ole kompensoimassa nousseita palkan veroluontoisia sivukuluja. Hallitus siis antaa työn verotuksen nousta nettomääräisesti vuoden 2019 tasolta vuoteen 2021 mennessä arviolta yli 700 miljoonan edestä. Rutiininomaiset ansioverotuksen taulukkotarkistukset sentään toteutetaan, Janne Heikkinen kirjoittaa.
Hän toteaa ahkeruuden kannustimien särkyvän yksi kerrallaan, kun työpaikalla ei kannatakaan ottaa enää vastaan lisätunteja tai vastuullisempaa työtä.
– Jo verrattain maltillisella 2500 €/kk palkkatasolla verottaja vie tienatusta lisäsatasesta jopa 50 euroa pois riippuen asuinkunnasta. Tätä tarkoittaa ihmisen tasolla vasemmistolainen himoverotus, Heikkinen sanoo.
Rahat poliitikkojen käsissä
Hänen mukaansa yhteiskunnan tulisi pitää huolta yrittäjyyden kannusteista ja yritysten kannustimista työllistää.
– Samalla se toimii kuitenkin päinvastoin, kun työllistämisen verokiila jatkaa kasvamistaan. Verokiilalla tarkoitetaan työantajan maksaman rahasumman ja työntekijälle jäävän rahasumman erotusta. Perusterveen 30-vuotiaan kirkkoon kuuluvan oululaisen 100 euron palkankorotus maksaa työnantajalle 122 euroa, josta hänelle käteen jää 54 euroa.
– On helppoa huomata, etteivät kannustimet ole kohdillaan.
Janne Heikkisen mielestä Suomi tarvitsee laajan veroelvytysohjelman, jolla noustaan koronan kurimuksesta.
– Hallituksen julkisten menojen massiivinen elvytysohjelma on väärä tapa toimia. Nyt rahankäytöstä päättävät virkamiesten ja poliitikkojen keskuskomiteat ja työryhmät. Veronalennukset sen sijaan lisäisivät ahkeruuden kannustimia ja toisivat vallan päättää elvytysrahasta ihmisille itselleen, eli kuluttajien käsiin.