Alkuvuosi on ollut Kiinalle karmea ajanjakso, eikä jatko lupaa parempaa. Berliinissä toimiva Kiina-tutkimukseen erikoistunut Merics-instituutti ennakoi, että ensimmäisellä vuosineljänneksellä koettu talouden kutistuminen jatkuu toisella neljänneksellä.
Viime marraskuussa alkanut koronakriisi pysäytti pienen viiveen jälkeen koko Kiinan. Käänne alkoi äkkiä, sillä uudenvuoden aattona 2019 viruksesta varoittanut tohtori Li Wenliang sai kehotuksen vaieta, mutta kun viruksen genomi sekvensoitiin 2.1.2020, Merics-instituutin mukaan siitä tiedotettiin heti laajalti, muun muassa Yhdysvallat sai tiedon samana päivänä.
Kohtalokas hitaus kuitenkin jatkui tammikuussa, koska aluksi oletettiin, että virus ei tartu ihmisten välillä. Tämä käsitys välitettiin myös WHO:lle ja Wuhan juhli vielä 18.1. uutta vuotta juuri ennen kuin taudin tarttuvuus paljastui 20. tammikuuta. Sen jälkeen toimittiin nopeasti.
Wuhan suljettiin 23.1. ja seuraavina päivinä kattava karanteeni pantiin toimeen ankarana kautta maan. Käytännössä Kiina oli kaksi kuukautta pysähdyksissä maaliskuun lopulle, jolloin kaupunkeja alettiin avata.
Merics-instituutin analyysi Kiinan talouden ensimmäisestä vuosineljänneksestä kertoo karua viestiä, sillä karanteenikuukausina koettu pudotus on historiallisen suuri. Analyysi vahvistaa aiempia tietoja muun muassa BKT:n osalta (pudotusta 6,8 %), mutta kuvaa samalla talouden tilaa useilla indikaattoreilla.
Kiinan talouden kasvu pysähtyi jarrut kirskuen. Äkkisyöksyä voi verrata vain vuoden 1976 kulttuurivallankumouksen. SARS-kriisistä 2002–03 ja finanssikriisistä 2007–08 Kiina selviytyi paljon pienemmin vaurioin.
Vienti Kiinasta putosi 17,2 prosenttia vuoden alkukuukausina. Eniten kärsivät vientiorientoituneet pk-yritykset, joista monia uhkaa liiketoiminnan lopettaminen. Investoinnit supistuivat neljänneksen, eniten yksityisissä yrityksissä. Myös vienti, investoinnit ja vähittäiskauppa supistuivat, mutta niiden osalta tapahtui pieni käänne parempaan maaliskuun lopulla.
Myönteisinä merkkeinä Merics kirjaa sen, että kulutuskysyntä pysyi lähes ennallaan ja inflaatio hidastui. Elvytykselle on taloudessa tilaa. Merics-instituutin pääekonomisti Max J. Zenglein kertoo, että elvytysvälineinä ovat muun muassa korkotason ja verojen alennukset sekä infrastruktuuri-investoinnit, kuten 5G-verkot.
Raportin mukaan Kiina on kuitenkin erilaisessa tilanteessa finanssikriisin verrattuna. Silloin taloutta pystyttiin elvyttämään isoilla infrastruktuuri-investoinneilla, mutta nyt yksityiset yritykset ja kulutus ovat tärkeämmässä asemassa.
Zenglein ennustaa, että talous kutistuu Kiinassa myös toisella vuosineljänneksellä. Elektroniikka-, teräs- ja terveysalojen pieni piristyminen maaliskuun lopulla jää väliaikaiseksi. Hän varoittaa aliarvioimasta Kiinan vaikeuksia, optimismiin ei ole perusteita.
Pääekonomisti Zenglein kehottaa seuraamaan, auttavatko elvytystoimet. Vähittäiskaupan kehitys ratkaisee paljon ja tuonnin tulisi elpyä tukemaan kotimaista kysyntää. Valtionyhtiöille veikataan taas vahvempaa roolia. Kiinan johto joutuu kuitenkin hylkäämään tälle vuodelle asetetun noin kuuden prosentin kasvutavoitteen.
HANNU TAAVITSAINEN