Kansainvälisessä politiikassa yhä jatkuvasti näkyvä Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssi Etyk tuli ensimmäiseen vaiheeseen 1973 ulkoministerien kokouksella Helsingissä. Toinen vaihe olivat sen jälkeiset neuvottelut Genevessä ja kolmas oli Helsingin huippukokous kesällä 1975.
Itä-Saksan arkistoista on säilynyt maan Helsingin-edustuston muistio 22. marraskuuta 1972. Se kertoo episodista, joka kuvastaa vaikeuksia, kun itäsaksalaiset ja Neuvostoliitto neuvottelivat Suomen järjestäjien ja ulkoministeri Ahti Karjalaisen (kesk.) kanssa istumajärjestyksestä. Ulkoministerikokous oli tuolloin juuri alkamassa Espoon Dipolissa.
Länsi-Saksa oli tuonut ehdottoman vaatimuksen siitä, että he eli Saksan liittotasavalta istuvat Itä-Saksan eli Saksan demokraattisen tasavallan vieressä. Länsi-Saksan konsuli kävi samana päivänä ulkoministeriössä vaatimassa maita vierekkäin. Länsi-Saksa halusi viestiä maiden olevan yhtä.
Käytössä olleet englanninkieliset nimikyltit maille olivat FRG ja GDR, jotka olisivat vieneet maat salissa erilleen. Ranskankielistä aakkostusta englannin sijaan käyttämällä Saksat sen sijaan pääsisivät vierekkäin, kun molempien nimet alkoivat République-sanalla.
Jos Saksat eivät olisi päässeet sopuun, ei koko Etykistä olisi tullut mitään.
Vuoden 1972 muistio kertoo tapaamisesta, johon osallistuivat muun muassa Neuvostoliiton Helsingin suurlähettiläs Viktor Maltsev ja hänen Itä-Saksan kollegansa Helsingissä Heinz Oelzner.
Maltsev kertoi keskustelustaan Etyk-pääsihteeri Joel Pekurin ja ulkoministeri Ahti Karjalaisen kanssa. Muistion tulkinnan mukaan Karjalainen olisi todennut, että Länsi-Saksa vaati ”Saksan” olevan avainsana istumajärjestyksessä. Myös Suomen Etyk-delegaation johtajan Matti Tuovisen kerrottiin kyselleen Helsingin lähetystöjen suhtautumista valtioiden uusiin nimityksiin.
Neuvostolähetystö oli itäsaksalaismuistion mukaan ”kategorisesti vastaan minkäänlaisia muutoksia”.
– Suomalaiset eivät tiedustelussaan Neuvostoliiton lähetystölle maininneet kysymystä ranskan aakkosten käyttämisestä englannin sijaan, muistio noteeraa suomalaisten taktiikan.
Suurlähettiläs Maltsev totesi muistion mukaan heidän pysyvän suomalaisille kerrottavassa kannassa siitä, ettei istumajärjestystä tule muuttaa.
– Mutta meidän (DDR:n) tulee välttää multilateraalisten neuvottelujen vaarantamista pysymällä kannassamme, muistiossa todettiin – siis hieman periksi antaen.
– Toveri Maltsevin mukaan ei ole hyvä idea viitata YK:n järjestelyihin legitimoidaksemme vaatimuksemme, koska YK:ssahan jokainen valtio päättää oman nimensä. Nykytilanteessa meidän tulisi taivutella suomalaiset siihen, että tämä sääntö pätee vain istumajärjestykseen eikä sitä sovelleta esimerkiksi osanottajiin.
Muistio ei kerro, että itäblokki lopulta taipuikin asiassa. Myös Etykin Helsingin huippukokouksessa 1975 käytettiin osanottajamaista ranskalaisia nimiä, joka ihmetytti monia suomalaisia.