”500 miljoonaa euroa tarvitaan hoitojonojen purkuun”

Yrittäjien mukaan hyvinvointialueiden lisärahat ovat valumassa hallintoon.
Hoitaja T-sairaalan päivystyksessä Turussa. LEHTIKUVA / RONI REKOMAA
Hoitaja T-sairaalan päivystyksessä Turussa. LEHTIKUVA / RONI REKOMAA

Suomen Yrittäjät on erittäin huolissaan, että hyvinvointialueille annettu lisärahoitus laitetaan siirtymävaiheen kustannusten kattamiseen, ei hoitojonojen purkuun ja ihmisten hoivaan.

Valtioneuvosto linjasi viime viikolla, että hyvinvointialueiden rahoittamiseen ohjataan tänä vuonna 500 miljoonaa euroa. Yrittäjien mielestä potti tarvitaan hoitojonojen purkuun.

Mainos - sisältö jatkuu alla

– Nykyinen lainsäädäntö ei mahdollista sitä, että valtio ohjaisi rahoituksen suoraan hoitojonojen purkamiseen. Nyt kaivattu lisärahoitus on uppoamassa siirtymävaiheen hallintokustannuksiin, kuten esimerkiksi it-menoihin. Rahoitus auttaa alueiden kokonaistaloudellista tilannetta, mutta ei varmista sitä, että hoitojonoja saadaan lyhennettyä, toteaa Yrittäjien johtaja Harri Jaskari tiedotteessa.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) osallistui Yrittäjien ja Hoiva & Terveyden järjestämään Suureen sote-seminaariin 25.1. Ministeri vakuutteli tuolloin, että rahoitusta tarvitaan hyvinvointialueille juuri hoitojonojen purkua varten.

– Näyttää siltä, että alueet joutuvat odottamaan, mitä tulemaan pitää, koska viestintä asian ympärillä on ollut epäselvää, Jaskari sanoo.

– Lisäksi Hyvinvointialueille on säädettävä velvollisuus laskea julkisesti omistetun tuotannon yksikkökustannukset ja julkistaa ne. Näin voidaan arvioida, kuka purkaa jonoja laadukkaimmin ja tehokkaimmin: hyvinvointialueen oma tuotanto vai kenties yrittäjät.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Yrittäjät on vaatinut, että valtio ei saa lähteä lisärahoittamaan hyvinvointialueita ilman erillisiä vaatimuksia. Järjestö katsoo, että hyvinvointialueiden tulee saattaa julkiseksi tieto siitä, mihin kustannukset menevät. Samalla on arvioitava tuotantotapoja ja edistettävä monituottajuutta.

– Sote-sektorimme on kriisissä. Nyt tarvitsemme kokonaisvaltaista otetta uudistuksen toimeenpanoon. Ilman avointa tietoa kustannuksista emme voi arvioida, tuottavatko hyvinvointialueet mahdollisimman vaikuttavia palveluita. Ellemme kykene yhdessä arvioimaan kustannuksia kriittisesti, tästä tulee ikävä lasku veronmaksajille, sanoo Yrittäjien elinkeinopoliittinen asiantuntija Henrik Wickström.

 

Mainos