[vc_row][vc_column][rev_slider alias=”ura-aidit-01″ mode=”header”][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][vc_column_text]– Monilla on mielestäni vääriä kuvitelmia elämästä. Ajatellaan, että pitäisi olla ura, perhe ja samaan aikaan mahdollisuus lähteä milloin vain Balille surffaamaan. Eihän se niin mene, nyhtökauran kehittäjänä tunnetuksi tullut sarjayrittäjä Maija Itkonen sanoo viestinnän asiantuntijan Anni Erkon kirjoittamassa Uraäitien selviytymisoppaassa.
Maija Itkonen tietää mistä puhuu. Hän on perustanut kaksi yritystä, myynyt yhden ja saanut samaan aikaan neljä lasta, joista nuorimmat ovat vielä kaksoset. Yrittäjäuraa hänellä on takana kymmenen vuotta, äitiysuraa 13 vuotta. Arjen hän on jakanut puolisonsa, palkitun kirjailijan Juha Itkosen kanssa.
Itkosten perheessä on huomattu, että jos haluaa yhdistää uran ja perheen, on olennaista olla tyytyväinen siihen mitä on. Tähän Itkonen viittaa Bali-kommentillaankin. Jostain on luovuttava saadakseen tilalle jotain muuta. Kun peruspilarit ovat kunnossa, se auttaa arjessa jaksamista. Harrastaa ja matkustella ehtii ruuhkavuosien jälkeenkin.
Itkonen sanoo kirjassa, että suuri oivallus hänelle oli se, että päiväkotiin vieminen ei ole mikään häpeä.
– Olen todella tyytyväinen päiväkodin asiakas. Meidän lapsemme ovat hyvässä päivähoidossa, johon meneminen ei ole joutumista vaan pääsemistä.
Itkonen on yksi Anni Erkon haastattelemasta yhdeksästä urallaan edenneestä äidistä. Jokainen heistä paljastaa haastatteluissa omat niksinsä arjen selättämiseen. Uran ja perheen yhdistävät naiset priorisoivat iltamenojaan, eivät ota stressiä eriparisukista, jättävät taaperovaiheessa lasten harrastukset minimiin, ostavat palveluita ulkopuolelta, pyhittävät alkuillan tunnit vain lapsille, suunnittelevat viikon ruoat etukäteen ja laativat muistilistoja tärkeistä ja vähemmän tärkeistä asioista.
Uraäidit ovat huomanneet, että lapset pysyvät hengissä vaikka he syövätkin välillä valmisruokia, ja että heistä kasvaa ihan kunnon kansalaisia vaikka äiti on työmatkalla, ja että isäkin pystyy huolehtimaan koulun ja kodin välisestä reissuvihkoliikenteestä.
– Oli lohdullista huomata, että kaikilla lapsiperheillä arki näyttää olevan samanlaista, oli asema sitten mikä tahansa, Anni Erkko sanoo.
Erkko itse voisi hyvin olla yksi kirjansa haastateltavista. Perheen arkea rytmittävät kaksi päiväkoti-ikäistä lasta ja haastava työ OP Ryhmän pääjohtajan Timo Ritakallion avustajana ja viestinnän asiantuntijana. Haastattelupäivän aamukin oli suoraan kuin selviytymisoppaan sivuilta. Juuri ennen päiväkotiin lähtöä nuorimmainen sai eteisessä kiukkukohtauksen vääränlaisen kenkien johdosta. Tuttu tilanne kaikissa lapsiperheissä.
Mutta kuka lopulta lasketaan uraäidiksi, täytyykö naisen olla johtajaputkessa ollakseen uraäiti? Ei, sanoo Erkko. Hän liittää termin ennemminkin intohimoiseen suhtautumiseen omaa työtä kohtaan oli sitten johtajan, asiantuntijan tai työntekijän roolissa. Kun työ on innostavaa ja palkitsevaa, siitä haluaa pitää kiinni vaikka perhe kasvaakin.
Jotta arki rullaa kahden työssäkäyvän vanhemman perheessä, siihen tarvitaan molempien vanhempien panosta. Puolison rooli korostuukin Erkon haastatteluissa.
Maija Itkonen kertoo, että heillä arkea rakennetaan tasa-arvoisesti niin, että molemmilla on mahdollisuus toteuttaa itseään ja tehdä työtään. Älysormusta kehittävän Moodmetricin asiakkuusjohtaja Henna Salonius sanoo, että he lomittavat puolisonsa kanssa toisiaan. Lastenvaateyritys Vimmaa pyörittävän Marjut Rahkolan mies halusi taas itse ottaa enemmän koppia perheen pyörittämisestä silloin, kun Vimma alkoi vaatia entistä enemmän Rahkolan panosta.
Nooa Säästöpankin talousjohtajan Anne Kuution perheessä töiden jakamista on opeteltu tietoisesti, sillä ”arjen hallinnan ei tarvitse olla äitivetoista”. Tästä poisopettelu voi olla naiselle jopa miestä haastavampaa.
– Me 70- ja 80-luvuilla syntyneet naiset olemme ensimmäisiä, joille uran tekeminen pikkulapsiaikana on ollut aidosti helppoa, kun tarjolla on ollut päivähoitoa. Mutta meillä ei välttämättä ole mallia uraa tekevästä äidistä, Kuutio sanoo.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row css=”.vc_custom_1554111229196{margin-top: 20px !important;}”][vc_column][rev_slider alias=”ura-aidit-02″][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][vc_column_text]Äidit ja työurat noussevat tulevissa eduskuntavaaleissa keskusteluihin, sillä valtaosa puolueista on ilmoittanut kannattavansa perhevapaiden uudistamista ensi vaalikaudella. Esimerkiksi kokoomus on linjannut puolueen tavoittelevan kunnianhimoista perhevapaauudistusta, joka jakaa vanhemmuuden vastuun tasaisemmin molemmille vanhemmille. Puolueen puheenjohtaja Petteri Orpo nosti perhevapaauudistuksen tammikuussa Educa-messuilla jo seuraavien hallitusneuvotteluiden kynnyskysymykseksi.
Kokoomus perustelee perhevapaiden uudistamistarvetta tasa-arvolla ja naisten työllisyyden parantamisella. Nykyinen vapaiden jakautumien vaikuttaa kielteisesti naisten ura- ja palkkakehitykseen sekä viimekädessä myös naisten eläkekertymään. Myös RKP, vihreät, vasemmistoliitto ja sosiaalidemokraatit kannattavat perhevapaiden tasaisempaa jakamista ja selkeää korvamerkitsemistä äitien ja isien välille.
Keskustakin nyökyttelee, mutta puolue haluaa varmistaa kotihoidontuen säilymisen. Perussuomalaiset sen sijaan sanovat lisäisäkiintiöille ei ja kristilliset haluavat pitää päätösvallan perhevapaiden käytöstä kokonaan perheissä.
Vaikka poliitikot ovat puhuneet perhevapaauudistuksen tarpeesta pitkään, Uraäidin selviytymisoppaan haastatteluissa perhevapaat eivät erityisemmin nouse esiin. Erkon mukaan suuri osa haastatelluista piti kuitenkin perhevapaauudistusta välttämättömänä, vaikka heidän omissa valinnoissaan perhe-etuudet eivät ole olleet se ratkaiseva tekijä. Ajatuksia halutaan ravistella, sillä mielikuva siitä, että äiti on perheessä se joka kantaa hoivavastuun, on yhä tiukassa.
– Täytyy muistaa että myös miehet törmäävät näihin asenteisiin. Kaikissa työpaikoissa ei katsota hyvällä, jos mies jää vanhempainvapaille tai hoitamaan sairasta lasta, Erkko sanoo.
Perhevapaiden tasaisempaa jakautumista äitien ja isien kesken ajaa myös urasuuntautuneiden äitien verkosto Mothers in Business (MiB). Järjestö ehdottaa hallitusohjelmatavoitteissaan 9+9 -perhevapaamallia, jossa tuetut perhevapaat jakautuvat vanhempien kesken tasan. Eli yhdeksän kuukautta äidille, yhdeksän kuukautta isälle. Samalla MiB esittää, että perhevapaita tulisi voida yhdistää joustavammin työssäkäyntiin ja niitä pitäisi voida käyttää myös osa-aikaisesti.
Erkko on huomannut, että perhevapaakeskustelussa puhutaan yllättävän vähän rahasta. Tähän puuttuu myös kirjaan haastateltu yrittäjä ja toimittaja Vappu Pimiä. Hän huomauttaa, että jos parisuhteessa vain toinen tienaa, valtasuhteet vääristyvät. Myös työelämän ulkopuolelle jääminen useaksi vuodeksi on Pimiän mielestä nykyaikana riskialtis valinta, sillä tekniikka ja työelämä ajavat parissa vuodessa hoitovapaalla olijan ohi. Pitkä poissaolo töistä voi pudottaa naisen tyhjän päälle jos liitto päättyy avioeroon.
Pimiä korostaa haastattelussa, että uran rakentaminen pikkulapsiaikana on myös kansantalouden kannalta tärkeää.
– Jos kaikki naiset tekisivät valinnan jäädä kotiäideiksi, mitä kansantaloudellemme kävisi? Ei se ole kestävä ratkaisu, Pimiä sanoo ja muistuttaa, kotihoidon rahoittaminen ei olisi mahdollista ilman uraäitien panosta.
Pimiä sanoo, että hän itse olisi paljon huonompi äiti jos ei kävisi töissä. Työnteko tekee minut onnelliseksi, hän tunnustaa ja toivoo, että hänen työntekonsa antaisi mallin lapsille siitä, että työ tuo taloudellista vakautta ja inspiraatiota elämään.
– En ymmärrä milloin joku keksi, että yhteiskunnan tehtävä on elättää meidät. Mehän sen yhteiskunnan luomme itse, Pimiä sanoo.
Vaikka arki on usein hektistä, kukaan Erkon haastattelema ei ole katunut valintojaan. Maalaisjärjellä pärjää pitkälle. Entä mitkä vinkit Erkko nappasi haastateltaviltaan omaan käyttöönsä?
– Armollisuuden itseäni kohtaan. Ei aina tarvitse olla täydellinen. Ja ne muistilistat ja perhepalaverit. Ja kyllä meillä taidetaan vähän enemmän niitä eineksiäkin syödä, Erkko tunnustaa.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row]