Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder muistuttaa, että hallitusohjelmassa luvattiin esimerkiksi uudistaa korkeakoulutuksen rakenteita ja parantaa niiden laatua.
– Tämän sijaan ohjelman ulkopuolelta on tullut niin isoja kuin pieniäkin epäselviä aloitteita ilman riittäviä resursseja. Esimerkiksi samaan aikaan on yritetty purkaa hakijasumaa lisäämällä korkeakouluihin aloituspaikkoja ja toisaalta aloituspaikkoja on vähennetty erityisesti ammattikorkeakouluista. Näin on saatu aikaan valtavasti hämmennystä oppilaitoksissa, Fjäder moittii.
Julkisen talouden kurja tilanne on johtanut leikkauspäätöksiin, jossa rahoitusta on leikattu välittämättä päätösten vaikutuksista Suomen menestykseen pitkällä aikavälillä.
– Nimenomaan koulutuspolitiikkaa pitäisi katsoa kaukoputkella eikä suurennuslasilla, Fjäder sanoo.
Valintoja uskallettava tehdä
Akava ei vaadi koulutuspolitiikkaan vain rahaa. On myös uskallettava tehdä valintoja ja pyrittävä pääsemään osaamisessa maailman huipulle.
– Tarvitsemme jokaisella koulutuksen tasolla erikseen keskustelun siitä, mitä ”maailman paras” tarkoittaa. Se ei tarkoita samoja asioita varhaiskasvatuksessa ja vaikkapa erityisasiantuntijoiden täydennyskoulutuksessa, sanoo asiantuntija Ida Mielityinen Akavasta.
Akava katsoo, että esimerkiksi korkeakoulujen on viimein uskallettava valita, missä ne haluavat olla todella hyviä.
– Toisaalta emme saa tuudittautua pelkän julkisrahoitteisen koulutusjärjestelmän varaan. Myös työnantajien on herättävä vastuuseen työntekijöiden osaamisesta vaikeassa julkisen talouden tilanteessa, Mielityinen sanoo.
Tutkimusten mukaan työnantajat kouluttavat korkeasti koulutettua henkilöstöään nykyään vähemmän kuin vuonna 2000.
– Miten yritykset aikovat pärjätä maailmalla tuotteillaan, jos henkilöstön osaamista ei kehitetä strategisesti ja pitkäjännitteisesti, Fjäder kysyy.