Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD:n Suomea koskevan taloudellisen katsauksen yksilöidyimmät suositukset koskevat eläkeuudistusta.
OECD vaatii eläkeiän nostamista ja sitomista elinajan pituuteen, työttömyysputken poistamista sekä osa-aikaeläkkeen ja työkyvyttömyyseläkkeen ehtojen kiristämistä.
Akava on korostanut, että eläkeikä on vain yksi asia työeläke- ja työurauudistusuudistuksesta neuvoteltaessa. Eläkeikään mahdollisesti tehtävät ratkaisut ovat sidoksissa muihin uudistuksissa tehtäviin päätöksiin.
Akava ei tue pyrkimyksiä poistaa työttömyysputkea tai kiristää osa-aikaeläkkeen ja työkyvyttömyyseläkkeen ehtoja. Akavan hallitus on linjannut, että uudistusta valmisteltaessa on välttämätöntä löytää konkreettisia keinoja, jotka lisäävät työssä jaksamista sekä parantavat ikääntyneiden työllisyyttä.
– OECD:n raportissa puhutaan aika paljon myös ikääntyneiden ammattitaidon ja terveyden edistämisestä, mutta tältä osin suositukset ovat liian yleismaailmallisia. Sen sijaan kepit on lueteltu pilkuntarkasti, sanoo pääekonomisti Eugen Koev.
Irtisanovan työnantajan otettava vastuuta
Koev huomauttaa, että raportissa kaikki vastuu työurien pidentämisestä on sälytetty työntekijöille ja julkiselle sektorille, vaikka todellisessa elämässä työnantajien toiminnalla on keskeinen merkitys työuriin.
– Jos toteuttaisimme vain OECD:n kovat suositukset, kasvaisivat sekä inhimillinen kärsimys että julkisen sektorin vastuu ikääntyneiden työttömien toimeentulosta entisestään. Kuusikymppisen uudelleentyöllistäminen ei ole suinkaan vain omasta halusta kiinni, vaan vaatii usein todella merkittäviä panostuksia työkyvyn parantamiseen ja uudelleenkoulutukseen. Ei voida lähteä siitä, että irtisanovalla työnantajalla ei ole mitään konkreettista vastuuta etenkään silloin, kun kyseessä on voittoa tuottava yritys, Koev toteaa.
Jos työntekijä jatkaa työelämässä 63 ikävuoden jälkeen, hänen tuleva eläketasonsa nousee, mutta samalla hän menettää työskentelyn aikaista eläkettään sekä maksaa työeläkemaksua. Raportin mukaan näiden hyötyjen ja kustannusten suhde lisätyöskentelystä on Suomessa pienempi kuin yksi yhteen ja heikompi kuin muissa pohjoismaissa.
– Pidän hämmästyttävänä sitä, että puutteellisiksi havaitut kannustimet jatkaa työssä eivät ole johtaneet selkeisiin suosituksiin. Akava korostaa työura- ja työeläkeneuvotteluissa työssä jatkamisen taloudellisten kannustimien merkitystä, Koev muistuttaa.
Koev pitää perusteltuna raportin näkemystä, jonka mukaan eläkejärjestelmän sääntöjä ei saa eriyttää sosioekonomisin perustein. Sosioekonomisia eroja esimerkiksi elinajan odotteeseen liittyen pitää pyrkiä tasoittamaan terveydenhuollon kautta.