Sopimuksen tärkein tavoite on liiton mukaan uuden työn luominen.
”Korkeaan osaamiseen perustuva yhteiskunta ei menesty, jos meillä ei ole yhtä kattavaa oppimispolkua koko työuralle työntekijöiden sekä työpaikkojen kehittämiseksi”, Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder toteaa SuomiAreenalla Porissa liiton tiedotteen mukaan.
Akava perää jatkuvan kouluttautumisen vastuuta valtiolta, työnantajilta sekä työntekijöiltä itseltään.
”Jotta voimme menestyä globaalissa puristuksessa, on jo nykyisten työntekijöiden sekä opittava uutta että oltava valmiita tekemään asioita eri tavoin kuin ennen”, Fjäder sanoo.
Valtiolla ja työnantajilla on hänen mukaansa vastuu huolehtia työntekijöiden koulutustarpeista, mutta työntekijöiden on oltava myös motivoituneita kehittämään sekä itseään että työpaikkaansa.
Akavalla on Sture Fjäderin mukaan yhteiskuntasopimusneuvotteluissa kolme vaatimusta työuran aikaisesta koulutuksesta.
Liitto vaatii ensiksi, että hallituksen esitys aikuiskoulutustuen valtionosuuden muuttamisesta lainaksi perutaan. Fjäderin mukaan ei voida vaatia, että työntekijät pystyisivät ottamaan vähintään 10 000 euron lisälainan opiskellakseen itselleen uuden ammatin tai täydentääkseen osaamistaan muutoin.
Toiseksi Akava katsoo, että suuriin irtisanomisaaltoihin on varauduttava jatkuvan työssä oppimisen lisäksi muutosturvaa parantamalla. Tähän päästäisiin sen mukaan irtisanovien yritysten vastuuta työntekijöiden uudelleentyöllistymisessä ja -kouluttamisessa lisäämällä.
Kolmanneksi liitto vaatii, että hallitus kohtuullistaa esittämiään leikkauksia korkeakoulujen sekä Tekesin määrärahoihin ja kannustaa enemmän yrittäjyyteen.
”Yhteiskuntasopimus ei synny siten, että yritysten kilpailukykyä parannetaan lyhytjänteisesti työntekijöiden turvaa heikentämällä ja laiminlyödään samalla kilpailukyvyn toteutuminen pitkällä aikavälillä. Vakaa talouskasvu ja kilpailukyky edellyttävät kaukokatseista panostamista koulutukseen ja osaamiseen”, Sture Fjäder sanoo.