Akava vaatii, että naisten työmarkkina-aseman ja työllisyyden parantaminen nostetaan pikaisesti kolmikantaiseen valmisteluun, koska työelämän tasa-arvo ei etene hallitusvetoisesti. Ensi vuonna käyttöön otettava 2 500 euron kertakorvaus äidin työnantajalle ei Akavan mielestä edistä asiaa riittävästi ja tasapuolisesti.
Maan hallituksen tavoitteena on nostaa työllisyysaste 72 prosenttiin, ja työmarkkinajärjestöille on annettu syyskuu aikaa etsiä keinoja 10 000 uuden työpaikan saamiseksi. Keinovalikoimasta puuttuu kuitenkin perhevapaajärjestelmän rakenteiden radikaali uudistaminen, joka parantaisi naisten työmarkkina-asemaa ja työllisyyttä.
Akava esittää, että hallituksen viime viikolla asettama työryhmä ottaa jo työllisyyspaketissa kantaa siihen, millä keinoin 25–44-vuotiaiden naisten työllisyysastetta nostetaan.
– Järjestelmää on uudistettava siten, että meillä on vähintään valmis esitys seuraavan hallituksen päätettäväksi. On aivan järjenvastaista, jos naisten asemaa työelämässä ei edistetä Suomen kaltaisessa maassa 2020-luvulla, sanoo puheenjohtaja Sture Fjäder.
Akava muistuttaa, että kaikilla palkansaajajärjestöillä on yhteinen halu ja valmius edistää naisten työllisyyttä perhevapaajärjestelmää uudistamalla.
– Tätä tahtotilaa kannattaisi nyt ehdottomasti käyttää hyväksi siten, että istuva hallitus asettaisi järjestöt selvittämään perhevapaauudistusta. Esimerkiksi Ruotsissa kansainvälisestikin korkea työllisyys on nimenomaan naisten korkean työllisyyden ansiota, Fjäder toteaa.
Akavan mielestä myös kotihoidontukea on syytä kehittää osana perhevapaajärjestelmää sellaiseksi, että se mahdollistaa paremmin naisten työssäkäynnin.
– Ruotsissa korkeaa työllisyysastetta lisää osin suuri osa-aikatyön määrä. Nykyistä joustavammalla perhevapaiden ja työn tekemisen yhdistelmällä naiset pääsisivät Suomessakin äitiysvapaalta helpommin ja nopeammin kiinni työelämään. Samalla naiset ja miehet pystyisivät nykyistä tasavertaisemmin hoitamaan pieniä lapsiaan, Fjäder sanoo.
Akava ryhtyisi selvittämään perhevapaita Akavan 6+6+6-mallin kaltaisen järjestelmän pohjalta ottaen huomioon talouden reunaehdot. On tärkeää, että osa perhevapaista korvamerkitään nykyistä tasaisemmin sekä äidille että isälle.
– Ruotsinkin kokemukset kertovat, että pelkkä vapaaehtoisuus ei paranna naisten työllisyyttä ja asemaa työmarkkinoilla. Kiintiöiden avulla perhevapaisiin tottuneet ruotsalaisisät ovat lisäksi huomanneet, että yhteisestä vauva-ajasta on iloa ja hyötyä myös isille ja lapsille.