Barroson mukaan kahdeksan kuukauden päästä pidettävissä eurovaaleissa nähdään kansalaisten kanta siihen, mitä EU:ssa on saatu aikaan viimeisten talouskriisin leimaamien vuosien aikana.
– Millainen kuva Euroopasta esitetään äänestäjille? Rehellinen vai vääristelty? Myyttejä vai tosiasioita? Vilpitön vai äärilaitaa edustava populistinen versio? Barroso kirjoittaa.
Barroson mukaan unioni on toistaiseksi pärjännyt globaalin talouskriisin kurimuksessa ja viimeaikainen kehitys antaa todellisia viitteitä elpymisestä. Nyt Barroso pitääkin tärkeimpänä finanssisektorin uudistamista kohti pankkiunionia. Hänen mukaansa näin voidaan varmistaa se, etteivät veronmaksajat joudu enää ensimmäisinä vastuuseen pankkien pelastustoimissa.
Pankkiunionin lisäksi Barroso peräänkuuluttaa sisämarkkinoiden voimakasta hyödyntämistä. Taloutta tulee elvyttää voimakkaasti, mutta niin, että työpaikat säilyvät. Barroson mielestä talouden elpymistä jarruttavat esteet tulisi kaataa ja yritysten kansainvälistä toimintaa EU-alueella helpottaa vielä entisestään. Barroso toivoo myös lisää investointeja tieteeseen ja koulutukseen.
EU-kriittinen politiikka syö luottamuksen
Barroso on huolissaan EU-kriittisestä politikoinnista ja pitää politiikkaa suurimpana riskinä hitaasti elpyvälle taloudelle. Barroso toivoo vakautta ja ennakoitavuutta, jota ei voida saavuttaa, elleivät kaikki jäsenmaat puhalla samaan hiileen ja maalaa kuvaa luotettavasta unionista.
Barroso kutsuukin EU-kriittiset kansalaiset parantamaan unionia.
– Eräät väittävät, että heikompi Euroopan unioni tekisi heidän omasta maastaan vahvemman, että EU on taakka ja että he selviäisivät paremmin ilman sitä. Minun vastaukseni on selkeä: me kaikki tarvitsemme yhtenäistä, vahvaa ja avointa Eurooppaa. Nykymaailmassa me voimme suojella arvojamme ja normejamme vain EU:n tasolla, Barroso lataa.