Asia käy ilmi Alma-tutkimuksesta. Vastaajista 39 prosenttia uskoo, että tilanne pysyy nykyisen kaltaisena. Vain kuusi prosenttia uskoo, että ääriliikkeiden merkitys vähenee.
Miehistä 51 prosenttia uskoo ääriliikkeiden voimistuvan Suomessa ja naisista 47 prosenttia.
Sisäministeriön mukaan Suomessa on ääriliikkeitä ja -ryhmiä, jotka ajoittain kohdistavat väkivaltaa tai sen uhkaa viranomaisia, vähemmistöryhmiä tai poliittisia vastustajiaan kohtaan.
Turvapaikanhakijoiden määrän kasvu Suomessa vaikuttaa ääriliikkeiden toimintaan ja muun muassa lisää viha- ja väkivaltapuheen määrää etenkin sosiaalisessa mediassa.
Poliisin tietoon tulleiden väkivaltaiseen ääriajatteluun liittyvien rikosten määrä ei silti lisääntynyt vuonna 2015.
Sisäministeriön mukaan väkivaltaiseen ääriajatteluun liittyviä rikoksia tapahtuu suhteellisen vähän. Tuoreen katsauksen mukaan vuonna 2015 kirjattiin äärioikeistolaiseen ekstremismiin liittyviä rikosepäilyjä yhteensä 33 ja rikosilmoituksia 21. Anarkistiseen ja antifasistiseen liikehdintään liittyviä ekstremistisiä rikoksia kirjattiin 16 kappaletta.
Vuonna 2015 käynnistettiin katsauksen mukaan kymmenkunta väkivaltaiseen jihadismiin liittyvää esitutkintaa. Terrorismiin liittyvien rikosepäilyjen lisääntyminen on seurausta pääosin Syyriaan suuntautuvasta vierastaistelijailmiöstä.
Sisäisen turvallisuuden strategiahankkeen projektijohtaja Kimmo Himberg sanoo, että kovin selviä merkkejä ääriliikkeiden voimistumisesta ei ole.
– Tuntumani on, että äärioikeistolaiset ja -nationalistiset liikkeet ovat jääneet Suomessa heikoiksi. Asema-aukion traagisesta teosta keskusteltiin paljon, mutta nähdäkseni se on jäänyt luokassaan ainoaksi, Himberg sanoo.