”Suomettuminen kuvannee hyvin alkoholipolitiikan ummehtunutta 80-lukua. Suomalaiset uskoivat vakaasti EU-jäsenyyden tuovan mukanaan eurooppalaisemman alkoholipolitiikan”, Elina Ussa kirjoittaa blogissaan.
Ussa listaa, kuinka vuoden 1995 EU-jäsenyys aloitti trendin, jonka olisi tullut johtaa kohti vapaampaa alkoholipolitiikkaa. Sitä odotti hänen mukaansa tutkimuksien perusteella kansakin.
Elina Ussa muistuttaa, että tekeillä olevaa alkoholilain kokonaisuudistusta on valmisteltu jo viisi vuotta.
”Uudistustyön alkumetreillä sosiaali- ja terveysministeriö korosti Alkon monopolin ulkopuolisen myynnin rajoittamisen sekä alkoholiverojen korottamisen tärkeyttä. Esillä olleet keinot olivat vahvasti ylimitoitettuja ja edustivat menneen vuosisadan alkoholipolitiikkaa”, hän toteaa.
Ussan mukaan Suomessa on tällä hetkellä Euroopan tiukin alkoholin sääntely-ympäristö, verotus mukaan lukien, mutta alkoholin kulutus ja haitat Suomessa ovat eurooppalaista keskitasoa.
Sääntelyn lisääminen ei hänen mukaansa kuitenkaan vähennä alkoholin kulutusta tai alkoholista aiheutuvia haittoja. Sillä voi Ussan mielestä kuitenkin olla tuhoisa vaikutus Suomen palveluelinkeinoihin, niiden työllisyyteen sekä kansalaisten saatavilla oleviin palveluihin.
”Alkoholipolitiikassa olisi vihdoin löydettävä tasapaino siten, että terveysnäkökulman lisäksi huomioidaan myös elinkeino- ja työllisyysnäkökulma sekä kansalaisten toiveet.”
Ussa muistuttaa kirjoituksessaan, että esimerkiksi keskioluen poistamista ruokakaupoista kannatti viime vuonna tehdyn kyselyn mukaan vain 9 prosenttia suomalaisista. Asenteet ovat olleet liki muuttumattomia pitkään. Vuonna 1995 luku oli 11 prosenttia.