Perustuslain mukaan kansanedustaja on esteellinen osallistumaan päätöksentekoon asiassa, joka koskee häntä henkilökohtaisesti. Lapin yliopiston hallinto-oikeuden professori Kirsi Kuusikon mukaan Alkon hallintoneuvostossa istuvat kansanedustajat eivät ole jäävejä äänestämään alkoholilaista ja vähittäiskaupan prosenttirajan muutoksesta, sillä heidän ei katsota saavan Alkon monopoliaseman säilymisestä tarpeeksi henkilökohtaista etua. Käytännössä tämänkin tulisi olla taloudellista.
– Korruption käsite on epämääräinen, mutta siitä olisi kyse, jos etu tulisi henkilökohtaisesti itselle tai lähipiirille, Kirsi Kuusikko kertoo MTV:lle.
Esteellisyyssäännösten ei katsota hänen mukaansa koskevan lakien säätämistä.
– Useinhan säädettävänä oleva laki voi koskea jopa konkreettisesti henkilön asioita esimerkiksi verolakien osalta.
Moni Alkon hallintoneuvoston jäsen on osallistunut myös alkoholilain valmisteluun sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, mutta Kuusikon mukaan tämäkään ei ole ongelma. Lakia valmistelevilla voi hänen mukaansa olla sidonnaisuuksia, kunhan ne ovat eduskunnan tiedossa. Hän myöntää, että valmisteluvaiheen sidonnaisuuksista ja lobbaamisen sääntelystä on välillä käyty keskustelua.
– Keskustelu on liittynyt ennemmin sidonnaisuuksien avoimeen esiintuomiseen.