Vaalitutkija Sami Borgin mukaan ensimmäisen äänestyspäivän aktiivisuudesta on vaikea arvioida vaalien lopullista äänestysprosenttia. Viime vuoden kuntavaaleissa jopa 60 prosenttia kaikista äänistä annettiin ennakkoon.
– Viime kuntavaalit olivat poikkeus, sillä korona ja kesäaika laskivat vaalipäivän aktiivisuutta, Sami Borg sanoi Kunnallisalan kehittämissäätiön keskustelussa.
Borgin mukaan ennakkoäänestäjät ovat usein varmoja äänestäjiä, jotka ovat kiinnostuneita politiikasta ja joiden puoluekanta on vakiintunut. Aluevaaleissa lyhyt kampanja-aika ja äänestäjien tarve saada lisää tietoa voi kuitenkin lykätä monien äänestyspäätöstä. Tästä syystä Borg arvioi, että ennakkoäänten osuus olisi näissä vaaleissa noin 50 prosenttia.
– Hyvin matala ennakkoäänten määrä ennakoi matalaa lopullista äänestysprosenttia, Borg sanoi.
”Jännite lisää aktiivisuutta”
Kunnallisalan kehittämissäätiön kyselyssä kaikista äänestysikäisistä 40 prosenttia ilmoitti, että he aikovat varmasti äänestää aluevaaleissa. Viime kuntavaaleissa äänestysprosentti oli 55,1.
Vaalitutkija Borgin mukaan äänestysaktiivisuutta voi nostaa se, että hyvinvointialueiden tehtävät ovat melko helposti ymmärrettäviä, ehdokkaita on paljon ja pienillä ryhmillä on muita vaaleja paremmat mahdollisuudet saada omia ehdokkaitaan valtuustoihin.
Borgin mukaan aktiivisuutta voivat puolestaan laskea vaikea koronatilanne, puolueiden vähäinen panostus kampanjointiin ja nimekkäiden ehdokkaiden puute.
Politiikan tutkija Heikki Paloheimon mukaan aluevaalien asetelma suosii niitä puolueita, joilla on selvä profiili siitä, mitä asioita ne ajavat. Esimeriksi vasemmistopuolueet korostavat julkisen palvelun ensisijaisuutta, kun taas esimerkiksi kokoomus kannattaa kansalaisten valinnanvapautta ja yksityistä palvelutuotantoa.
– Tämä jännite on omiaan lisäämään puolueiden kannatusta ja nostamaan äänestysaktiivisuutta, Paloheimo sanoi.
Naisten osuus kasvanut
Eri ikäryhmien välinen osuus ehdokkaista on melko samanlainen kuin viime kuntavaaleissa. Borgin mukaan alle 30-vuotiaiden osuus ehdokkaista on vain noin 17 prosenttia. Borg pitää kuitenkin myönteisenä sitä, että naisehdokkaiden osuus on kasvanut kuntavaaleista. Kaikista ehdokkaista 45,4 prosenttia on naisia.
– Tässä näkyy se, että aluevaaleissa on ehdolla paljon sosiaali- ja terveyden huollon ammattilaisia, Borg sanoo.
Ehdokkaiden alueellisesta edustavuudesta käy ilmi, että useimmilla alueilla on asukaslukuun suhteutettuna vähemmän ehdokkaita suurista kaupungeista kuin pienistä kunnista. Useimmilla alueilla keskuskaupunkien ehdokkaat eivät siis ole yliedustettuina, Borg toteaa.
– Puolueet ovat pitäneet huolen siitä, että myös pienistä ja keskisuurista kunnista tulee ehdokkaita, mutta viime kädessä valtuustojen edustavuus on äänestäjien käsissä, Borg sanoo.