Hallitus on hyväksynyt tänään ammatillisen koulutuksen uudistuksen ja antanut esityksen uudeksi laiksi.
Nykyiset lait ammatillisesta peruskoulutuksesta ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta on tarkoitus kumota. Ammatillista koulutusta koskevat säännökset koottaisiin yhteen lakiin yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Tavoitteena on, että uusi laki tulisi voimaan 1.1.2018.
– Ammatillisen koulutuksen reformi on mittakaavaltaan suurin koulutusuudistus kahteen vuosikymmeneen. Uudistus vastaa nykyistä joustavammin työelämän muuttuviin koulutustarpeisiin, opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) kertoi.
Ministerin mukaan reformi vähentää koulutuksen keskeyttämistä ja nuorten syrjäytymistä. Yksilölliset opintopolut ja tiiviimpi yhteistyö työelämän kanssa lisäävät koulutuksen vaikuttavuutta ja vahvistavat opiskelijoiden työllistymistä.
Opinnoissa keskitytään puuttuvan osaamisen hankkimiseen
Jatkossa opiskelija voisi hankkia osaamista joustavasti itselleen parhaiten soveltuvalla tavalla. Opinnoissa keskityttäisiin puuttuvan osaamisen hankkimiseen, mikä lyhentäisi koulutusaikoja erityisesti aikuisopiskelijoiden osalta.
Kaikille opiskelijoille tehdään oma henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma, jossa selvitetään ja tunnustetaan opiskelijan aiemmin hankkima osaaminen ja suunnitellaan, millaista osaamista opiskelija tarvitsee ja miten osaamista hankitaan eri oppimisympäristöissä. Suunnitelman laatisi opiskelijan kanssa opettaja tai opinto-ohjaaja.
Tutkinnoista nykyistä laaja-alaisempia
Nykyinen kolmiportainen tutkintorakenne (ammatillinen perustutkinto, ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto) säilytetään, mutta tutkinnot ovat jatkossa nykyistä laaja-alaisempia, eikä uutta osaamistarvetta varten ole tarpeen luoda uutta tutkintoa.
Tutkintojen määrä vähenee nykyisestä noin 360 tutkinnosta 150 tutkintoon. Opiskelijalla olisi nykyistä enemmän valinnan mahdollisuuksia erikoistua tutkinnon sisällä. Jatko-opintokelpoisuus korkeakouluihin säilyisi jatkossakin.
Ammatillisena koulutuksena voitaisiin järjestää myös ammatilliseen koulutukseen valmentavaa koulutusta, työhön ja itsenäiseen elämään valmentavaa koulutusta sekä tutkintoon johtamatonta muuta ammatillista koulutusta.
Ammattitaito osoitettaisiin näytöllä työelämässä
Ehdotuksen mukaan ammattitaito osoitettaisiin kaikissa ammatillisissa tutkinnoissa näyttämällä se pääsääntöisesti työelämässä käytännön työtehtävissä. Arvioinnin tekisivät ja siitä päättäisivät koulutuksen järjestäjän nimeämä opettaja ja työelämän edustaja yhdessä.
Yhteisissä tutkinnon osissa ja valmentavissa koulutuksissa osaamisen arvioinnista vastaisi ja päättäisi opettaja.
Opiskelijan oikeus saada erityistä tukea oppimisvaikeuksien, vamman, sairauden tai muun syyn vuoksi laajennettaisiin koskemaan myös ammatti- ja erikoisammattitutkinnon opiskelijoita.
Lakiesityksen mukaan koulutus työpaikalla järjestettäisiin määräaikaiseen työsopimukseen perustuvana oppisopimuksena tai ilman työsopimussuhdetta toteutettavana koulutussopimuksena, joka korvaisi nykyisen työssäoppimisen. Koulutussopimusta ja oppisopimusta olisi mahdollista yhdistellä joustavasti.
Opiskelijoiden ohjausta työpaikalla vahvistettaisiin opettajien ja työpaikkaohjaajien yhteistyönä.
Ammatilliseen koulutukseen hakeuduttaisiin pääasiassa jatkuvan haun kautta joustavasti ympäri vuoden. Keväisin järjestettävä valtakunnallinen yhteishaku olisi tarkoitettu peruskoulunsa päättäneille ja vailla ammatillista tutkintoa oleville.
Tutkinnot ja työllistyminen rahoituksen perusteiksi
Esityksen mukaan kaikessa ammatillisessa koulutuksessa olisi yksi yhtenäinen rahoitusjärjestelmä, joka kannustaisi vähentämään koulutuksen keskeyttämistä, lisäämään oppimista työpaikoilla, lyhentämään koulutusaikoja ja suuntaamaan koulutusta sellaisille koulutusaloille, joissa on työvoiman tarvetta.
Rahoitus jaettaisiin laskennalliseen perus-, suoritus- ja vaikuttavuusrahoitukseen sekä strategiarahoitukseen. Laskennallisesta rahoituksesta 50 prosenttia olisi opiskelijamäärän mukaan maksettavaa perusrahoitusta ja 35 prosenttia tutkinnoista ja tutkinnon osista maksettavaa suoritusrahoitusta. 15 prosentin vaikuttavuusrahoitus maksettaisiin opiskelijoiden työllistymisen, jatko-opintoihin siirtymisen ja opiskelija- ja työelämäpalautteen perusteella.
Perusrahoitus takaisi osaltaan, että ammatillista koulutusta on jatkossakin tarjolla kaikilla aloilla ja kaikille opiskelijoille. Rahoitusjärjestelmässä otettaisiin huomioon koulutuksen järjestämiseen liittyvät kustannuserot, kuten tutkinto- tai alakohtaiset kustannuserot, erityisen tuen järjestäminen, työvoimakoulutus ja vankien koulutus.
Ammatilliseen koulutukseen kohdennettavasta valtion rahoituksesta päätettäisiin vuosittain valtion talousarviossa nykyisen toteutuneisiin kustannuksiin perustuvan rahoituksen sijaan.
Kaikkea ammatillista koulutusta säädeltäisiin jatkossa yhdellä järjestämisluvalla. Koulutuksen järjestäjien vapaus koulutuksen järjestämiseen kasvaisi. Uusi lainsäädäntö vähentäisi päällekkäistä hallintoa ja suunnitelmien laatimista, mikä vapauttaisi oppilaitoksissa rehtorien ja opettajien työaikaa hallinnosta opetukseen.
Hallitus päätti tänään myös vapaan kielivalinnan kokeilusta. 2 200 koululaista saa valita, ottavatko he ruotsin sijaan jonkin toisen kielen. Perussuomalaiset asetti laajan kielikokeilun ehdoksi ammatillisen koulutuksen uudistuksen eteenpäin viemiselle.