Median antama kuva ammattikoulua käyvistä nuorista ei vastaa heidän omaa käsitystään itsestään, selviää Tampereen yliopiston tutkimushankkeesta, joka toteutettiin yhdessä nuorten ammattiin opiskelevien kanssa.
Tutkimuksessa analysoitiin sanomalehtien tapaa esittää ammattiin opiskelevat nuoret. Samalla kartoitettiin nuorten käsityksiä itsestään ja yhteiskunnasta.
Tulosten mukaan sanomalehdet ovat luoneet ammattiin opiskelevista nuorista toiseuttavan identiteetin, joka typistää heidät pois muista identiteeteistä ja ihmisyyden osa-alueista.
Ammattikoulutus ja ammattiin opiskelevat olivat esillä kaikissa sanomalehdissä, mutta heidän äänensä pääsivät kuuluviin vain harvoin. Kaikki sanomalehdet kuvasivat ammattiin opiskelevia nuoria samansuuntaisesti esimerkiksi sivistymättöminä sekä terveydeltään ja elintavoiltaan heikompina kuin lukiolaiset.
Mediassa nuorten kokemukset ja näkemykset eivät ole tulleet esiin yhteiskunnallisissa teemoissa tai vaikuttamisessa, vaan ammattiin opiskelevat kuvattiin usein kasvottomina duunareina ja yrityselämän resursseina.
– Nuoret tuntevat tulleensa suljetuiksi pois muutoksen tekijöistä ja älykkäistä nuorista, koska he opiskelevat ammattiin. Heidät koetaan vähemmän arvostettavina ja tietoisesti toiseutettuina. Nuoret eivät kuitenkaan tunnista itseään siinä valossa, johon media heidät kehystää. He korostavat olevansa ’muutakin kuin amiksia’ ja haluavat tulla nähdyiksi ja arvostetuiksi moninaisina yksilöinä, sanoo tiedotteessa tutkimushankkeen johtaja Niina Meriläinen.
Meriläisen mukaan nuoret kertoivat osallistuvansa ja vaikuttavansa laajasti yhteiskunnassa eri tavoin.
Ammattiin opiskelevat nuoret kokevat, että media luo heille pakotetun identiteetin. Sen tuomaa taakkaa he joutuvat kantamaan myös opintojensa päätyttyä, sillä muiden kehystämää identiteettiä toistetaan läpi yhteiskunnan.
Tutkimus osoittaa, että sanomalehdet ovat keskittyneet enemmän abiturientteihin ja lukiolaisiin kuin ammattiin opiskeleviin nuoriin. Esimerkiksi useiden sanomalehtien pääsivuilla oli uutisia abiturienttien lakkiaisista ja vasta sisäsivuilla kertomuksia ammattikouluista valmistuneista nuorista.
Nuoret pitivät suomalaisessa yhteiskunnassa ylläpidettävää ”amisvastaisuutta” normaalina, mutta sellaisena todellisuutena, josta on päästävä eroon.
– Ammattiin valmistuneiden kohdalla uutisoinnin fokus on lähes aina työntekoon liittyvä, millä vahvistetaan duunari-identiteetin luomista. Nuoret kokevat myös joutuvansa puolustelemaan valintaansa mennä ammattikouluun, vaikka ’arvosanat olisivat riittäneet lukioon’ tai ’heillä on ysin keskiarvo’. Nuoret tietävät, että heitä ja heidän koulutustaan ei arvosteta Suomessa, Meriläinen huomauttaa.
Tutkimuksessa tuli esille, että osa nuorista koki opettajien osalta kiusaamista ja väheksyntää, mikä vaikutti heidän kokemukseensa ammattiin opiskelusta. Meriläisen mukaan osa opettajista epäili jopa ammattiin opiskelevien nuorten kykyä osallistua tutkimukseen.
– Tutkimuksessa oli mukana opettajia, jotka kommentoivat nuorten olevan koulussa päivähoidossa ja pitivät heitä huonompina kuin lukiolaisia. Etenkin lukio-opettajat epäilivät ammattiin opiskelevien kykyä muodostaa lauseita ja puhua yhteiskunnasta koherentisti. Minua kyseenalaistettiin myös tutkijana, koska en keskity tutkimuksessani lukiolaisiin.
– Tutkimuksen mukaan nuoret pelkäävät aktiivisuutta, koska heitä huolettaa henkinen ja fyysinen häirintä, väkivalta ja kiusaaminen aikuisten, päättäjien, toimittajien ja virkahenkilöiden suunnalta. Näen tässä suuren vallankäytön ja ulossulkemisen todellisuuden, joka on nostettava esiin.
Nuoret toivottavat toimittajat ja päättäjät ammattikouluihin tapamaan heitä, sillä he haluavat osoittaa olevansa yhtä hyviä kuin lukiolaiset.
– Tämä on toisaalta surullista, sillä ei tätä todistustaakkaa pitäisi olla nuorten harteilla. On aikuisten ja yhteiskunnan eri alueiden tehtävä nähdä ja kuulla nuoria ilman ennakkoluuloja, sanoo Meriläinen.
Hän korostaa, että nuorten kokemukset ja näkemykset ovat tärkeitä ymmärtääksemme, miten nuorten osallisuutta ja oikeudenmukaisuutta yhteiskunnassa voi edistää. Jatkossa Meriläinen haluaisi tutkia, johtuvatko tutkimustulokset todellakin niin sanottujen duunariammattien vähäisestä arvostuksesta vai poliittisten suuntausten ja ihmisen arvostamisen yhteydestä tai kenties ihan muusta.
– Tähän tarvitaan laajaa monitieteistä tutkimusta, jossa nuoret ammattiin opiskelevat ovat mukana.
Jälkes-kanssatutkimushankkeessa tarkasteltiin yhdeksän sanomalehden julkaisuja vuosien 2010–2020 välisenä aikana. Mukana oli yhteensä 4513 artikkelia ja 362 ammattiin opiskelevaa nuorta ympäri Suomen.