Ammattiliitto Pro kertoo, että sen jäsenten tyytyväisyys työelämään on parantunut noin kolme prosenttia vuoden 2015 jälkeen. Pron työmarkkinatutkimuksen mukaan prolaisista 68 prosenttia oli tyytyväisiä työelämään vuonna 2017.
Yritysten parantuneet taloudelliset olosuhteet ja parantunut työllisyystilanne selittävät Pron mukaan tyytyväisyyden nousua työelämässä. Jäsenten arvioiden mukaan tuotteiden ja palveluiden kysyntä lähti selvään nousutrendiin vuosien 2014 ja 2015 välillä ja saavutti kesällä 2017 vuoden 2012 tason. Pron lukujen mukaan prolaisten työttömyys on vähentynyt yhtäjaksoisesti keväästä 2015 alkaen.
Tutkija Petri Palmu Prosta on analysoinut työmarkkinatutkimuksen perusteella, miten kiky-prosessi on mahdollisesti vaikuttanut työelämään yksityissektorilla.
– Loogisesti lienee selvää, että kysynnän kasvu ei voi olla Sipilän hallituksen kikyn ansiota, Palmu arvelee.
Talouden parantuminen on Pron mukaan lisännyt työllisyyttä, mutta uudet työpaikat eivät välttämättä ole kokoaikaisia. Rikkonaiset työsuhteet ja normaalia lyhyemmät työviikot ovat lisääntyneet Pron asiantuntijoiden ja esimiesten keskuudessa.
Pron mukaan sen jäsenten keskiarvoansiotaso reaalisesti jopa laski vuonna 2016 verrattuna vuoteen 2015. Ainakaan vuoden 2017 alkupuolella ei ole merkkejä siitä, että työajat olisivat kokonaisuudessaan pidentyneet. Pidettyjen lomien ja vapaiden määrän keskiarvo laski viime vuonna, mikä Pron mukaan kertoo uusista työsuhteista, joissa ei lomia ole vielä ehtinyt kertyä.
Pron jäsenet kokevat, että heidän osaamiseensa on panostettu entistä enemmän. Moni yritys on käyttänyt kiky-päivän koulutukseen.
– Toivottavasti se näkyy jatkossa myös työnantajan kustantamien koulutuspäivien laskutrendin kääntymisenä positiiviseksi, koska tutkimuksen mukaan jäsenten osaamisen riittävyys nykyisten tehtävien hoitamiseen on alentunut, Palmu huomauttaa.
Johtaminen, ennakointikyky, palkkausjärjestelmät, työkuormitus, sählääminen ja työpaikoilla koettu reiluus ja oikeudenmukaisuus ovat vuoden aikana vähentyneet. Myös vapaa- ja loma-ajan rauhoittaminen työasioilta onnistuu entistä huonommin.
– Työt tulevat yhä enemmän vapaa-ajalle. Jäsenten todellinen työaika näyttää kokonaisuudessaan poikkeavan yhä enemmän ihanteellisesta, Palmu arvioi.
Jäsenten tyytyväisyys liiton toimintaan, luottamushenkilöjärjestelmään ja omiin vaikutusmahdollisuuksiin ovat lisääntyneet selkeästi vuosien 2017 ja 2016 välillä.
Kokonaisuudessaan Pron jäsenten kokemuksissa tuottavuuteen ja työhyvinvointiin liittyvät asiat ovat varsin keskinkertaisella tasolla.
– Optimisesti voi ajatella, että suomalaisissa organisaatioissa on valtavasti käyttämätöntä potentiaalia ja organisaation ”sisäisen sivistyksen” kasvun mahdollisuuksia, Palmu huomauttaa.