Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Anna Kontulan (vas.) mukaan Suomessa tulisi avata laajemmin keskustelua siitä, miten työllisyyttä käsitellään politiikassa.
Anna Kontulan mukaan Juha Sipilän (kesk.) hallituskaudella säädetty aktiivimalli on ollut ”kuvaava esimerkki viime vuosien suomalaisen työllisyyspolitiikan peruslähestymistavan ongelmallisuudesta”.
– Työllisyyskeskustelussa mennään pahasti metsään, jos perätään vain sellaisia työllisyystoimia, joiden vaikutuksista voidaan lyhyellä tähtäimellä esittää tarkkoja numeerisia arvioita. Aktiivimalli on hyvä esimerkki siitä, miten kapeaksi vaikutusarviointi silloin supistuu – ja miten ne numerotkin sitten lopulta usein on nojattava epävarmoille taustaoletuksille, Kontula sanoo tiedotteessaan.
– Tarkkojen määrällisten arvioiden palvonta sulkee pois suuren osan mahdollisista toimista ja ajaa sellaisiin toimiin, jotka eivät ole yhteiskunnan kokonaisedun kannalta lainkaan suotavia. Esimerkiksi koska koulutuksen eksakteja työllisyysvaikutuksia on käytännössä mahdotonta määritellä, numeroiden tuijottaminen ajaa mieluummin toimiin, jotka kannustavat matalan tuottavuuden töihin. Käytäntö vie koko työelämän kehittämistyötä väärille urille, Kontula sanoo.
Kansanedustaja pitää lähestymistavan ongelmana myös sitä, että työllisyyspolitiikan vaikutusten arvioinnissa korostuu liikaa nopea työllistyminen.
– Työllisyyspolitiikassa tarvitaan kokonaistarkastelua. Se edellyttää, että työllisyystoimia pohdittaessa kuullaan muitakin kuin ekonomisteja. Ekonomistien osaamista on ehdottomasti hyödynnettävä vaikuttavien politiikkatoimien valinnassa, mutta yhden lähestymistavan ylikorostuminen johtaa keskittymiseen yhteiskunnan kokonaisedun kannalta vääriin asioihin, Kontula toteaa.