Eduskunta keskusteli tiistaina opposition jättämästä välikysymyksestä, joka koskee hallituksen liikennepolitiikan tavoitteiden vaikutuksia kansalaisille ja alueelliselle saavutettavuudelle.
Vastauksen välikysymykseen antoi liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner.
– Jo tässä vaiheessa on ilmennyt, että markkinaehtoista linja-autoliikennettä harjoittavat yritykset ovat osoittaneet olevansa toimintakuntoisia ja joustavia tarttumalla aktiivisesti mahdollisuuteen tuottaa korvaavia liikennepalveluita yhteysväleille, joilla junaliikenne lakkaa tai vähenee ensi keväänä, Berner totesi.
Berner listasi vastauksessaan useille lakkautettaville reiteille tulevia korvaavia ratkaisuja.
Esimerkiksi Helsingin ja Karjaan välillä liikennöivän Y-junan lopettamiseen aiotaan vastata ratkaisulla, jossa raideliikenteen toimivaltaisena viranomaisena toimiva liikenne- ja viestintäministeriö valtuuttaisi Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän ja Siuntion kunnan hankkimaan junaliikennettä Helsingin ja Karjaan välille.
Jyväskylä–Haapamäki–Seinäjoki-välille on puolestaan haettu kahta reittiliikennelupaa, joilla saadaan lakkautettava junaliikenne korvattua.
Bernerin mukaan palvelutaso näyttää paikka paikoin jopa paranevan näillä seuduilla.
– Lakkautusuhan alle joutuville yhteysväleille on etsitty korvaavia ratkaisuja markkinaehtoisesta linja-autoliikenteestä. Sitä täydennetään väliaikaisesti junaliikenteen velvoiteratkaisuilla vuoden 2016 loppuun saakka niillä yhteysväleillä, joilla junaliikennettä ei muuten synny, Anne Berner sanoi.
Hänen mukaansa raideliikenteen säilymisen edellytykset tullaan joka tapauksessa turvaamaan kaikilla yhteysväleillä siihen asti, kunnes henkilöjunaliikenne on avattu kilpailulle.
Kilpailu avattava
Ministerin mukaan asiakaslähtöisyyden parantaminen edellyttää kilpailun avaamista.
Hallitus on ottanut tavoitteeksi, että liikenne- ja viestintäministeriön toimivaltaan kuuluvan liikenteen kilpailun avaamiselle on edellytykset ensi keväänä.
– Vaikka markkinoille pyritään saamaan uusia toimijoita mahdollisimman nopealla aikataululla, on todennäköistä, että uusia rautatieyrityksiä tulee markkinoille vasta vuoden 2017 aikana, Berner arvioi.
Hänen mukaansa käynnissä oleva rautatieliikenteen tarjonnan supistuminen osoittaa, että ”kotimainen yksinoikeuteen perustuva järjestelmä ei ole kilpailukykyinen muiden joukkoliikennemuotojen kanssa”.
– Rautatieliikenteen kilpailukyvyn ja asiakaslähtöisyyden parantaminen edellyttävät, että henkilöliikenteen kilpailun avaamista kiirehditään.
Bernerin mukaan useiden Euroopan maiden kokemukset osoittavat, että kilpailun avaaminen on parantanut rautatieliikenteen palvelua asiakkaan kannalta. Tämä on puolestaan johtanut matkustajamäärien selkeään kasvuun.
Lisäksi kilpailun avaaminen on tuonut yhteiskunnalle kustannussäästöjä.
– Liikennöinti ei lisäänny eikä asiakkaille voida tarjota saatavuudeltaan ja hinta-laatusuhteeltaan parempia palveluita yksinomaan rataverkkoon investoimalla, Berner perusteli.
Hänen mukaansa kilpailun on oltava aidosti vapaata, eikä uusia toimijoita saa syrjiä.
Suomesta edelläkävijä
Anne Berner kertoi hallituksen päättäneen toteuttaa liikennekaarihankkeen, jossa kootaan yhteen ja yhdenmukaistetaan liikennemuodoittain pirstaloitunutta lainsäädäntöä.
Uudistukset eivät saa hänen mielestään kuitenkaan vaarantaa turvallisuutta tai ympäristöä. Lisäksi on varmistettava, että viranomaisilla on keinot puuttua tilanteeseen, jos uudistuksilla on ei-toivottuja vaikutuksia
– Koska Suomi on harvaan asuttu pitkien etäisyyksien maa, on odotettavissa, että kaikkialle markkinaehtoisia palveluja ei synny tai niitä syntyy vain vähän, Berner muistutti.
Palveluiden saatavuus on hänen mukaansa turvattava siten, että kansalaisten yhdenvertaisuus ja alueellinen tasapuolisuus turvataan.
– Tasapainoiseen lopputulokseen päästään määrittämällä liikennejärjestelmän asiakkaalle vähimmäispalvelutaso.
Hallituksen tavoitteena on Anne Bernerin mukaan luoda Suomesta liikennesektorin edelläkävijä.