Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Anne-Mari Virolainen (kok.) esittää avoimen adoption ottamista osaksi lastensuojelun vaihtoehtoja.
Suomessa on kodin ulkopuolelle sijoitettu 18 000 lasta ja nuorta. Heistä 10 000 on huostaanotettuja. Näissä tapauksissa puutteet huolenpidossa tai lapsen omassa toiminnassa ovat uhanneet vakavasti vaarantaa lapsen terveyttä tai kehitystä.
Ministeri Virolaisen mukaan lasten ja perheiden palveluiden varhaista tukea pitää vahvistaa ja siten tavoitella sijoitusten tarpeen vähentämistä.
– On selvää, että sijoituksia kodin ulkopuolelle tarvitaan jatkossakin suojelemaan lapsen hyvinvointia ja turvallista lapsuutta. Tarvitaan kuitenkin myös uusia toimia. Avoin adoptio, joka mahdollistaa eriasteista yhteydenpitoa ja avoimuutta adoptoidun syntymäperheen ja adoptioperheen välillä, tulisi saada aidoksi osaksi lastensuojelun vaihtoehtoja, Virolainen toteaa tiedotteessa.
– Adoptio otetaan lapsi- ja perhepalveluissa harvoin puheeksi, vaikka lastensuojelun ammattilaiset kohtaavat tilanteita, joissa adoptio eli pysyvä uusi perhe olisi lapsen edun mukaista. Selvästi pitkäaikaista perhehoitoa tarvitsevien lasten adoptointien lisääminen olisi perusteltua lapsen edun kannalta.
Virolainen viittaa Adoption asema lastensuojelussa -tutkimusraportin tuloksiin. Tutkimusraportti on julkaistu Lastensuojelun Keskusliiton verkkojulkaisuna 2/2018.
Vanhemmat voivat haluta lapselleen pysyvän perhesijoituksen hyvän kasvuympäristön turvaamiseksi, mutta he pelkäävät antaa lapsensa adoptoitavaksi yhteydenpidon katkeamisen takia.
Niin sanotun avoimen adoption yhteydessä tämä pelko hälvenee, sillä tuomioistuin voi vahvistaa vanhempien yhteisymmärryksessä tekemän ja lapsen edun mukaiseksi arvioidun sopimuksen lapsen oikeudesta tavata tai pitää yhteyttä biologisiin vanhempiinsa.
Virolaisen mukaan Suomessa tulisi pyrkiä karistamaan adoptioon kohdistuvia epäluuloja ja tarjota tukea erilaisille perheille.
Osana lastensuojelun kehittämistyötä Virolaisen mielestä pitäisi lisätä kuntien osaamista avoimesta adoptiosta, jotta sitä osattaisiin hyödyntää nykylainsäädännön puitteissa. Adoptoivat vanhemmat voisivat olla lapsen jo olemassa olevan sijaisperheen vanhemmat.
– Adoptio voitaisiin myös kirjata lastensuojelulakiin vaihtoehdoksi lähiverkoston kartoittamisen rinnalla. Ennen lapsen ja sijoittamispäätöstä viranomaisten on selvitettävä, voisiko joku lapsen tai nuoren läheisistä ottaa hänet huolehdittavakseen.
– Niissä tapauksissa, joissa lapsi tarvitsee pitkäaikaista perhehoitoa, tulisi jatkossa myös avoin adoptio ottaa harkittavaksi yhdessä lapsen vanhempien kanssa jo tässä vaiheessa.