Valtiovarainministeri Annika Saarikon (kesk.) mukaan Suomi on selvinnyt koronapandemian aiheuttamasta talouden ulkoisesta shokista erinomaisesti.
Talouskehitys on ollut parempaa kuin kriisin alkuvaiheessa arvioitiin. Taloustieteilijät Vesa Vihriälä, Bengt Holmström, Sixten Korkman ja Roope Uusitalo ennakoivat Talouspolitiikan strategia koronakriisissä -raportissa, että bruttokansantuote alenee 9 prosenttia vuonna 2020, mutta alenema jäi 2,9 prosenttiin.
Valtiovarainministeriön tuoreen ennusteen mukaan Suomi palaa koronakriisiä edeltävälle BKT-kasvun uralle jo vuonna 2022. Ennusteen mukaan työllisyysaste nousisi yli 74 prosentin vuonna 2023.
– Hallitusohjelman alkuperäinen tavoite 75 prosentin työllisyysasteesta hallituskauden lopussa on siis käden ulottuvilla. Hallituksen kestävyystiekartassa keväällä vielä tähdättiin vuoteen 2025, Annika Saarikko kirjoittaa kolumnissaan valtiovarainministeriön sivuilla.
– Rohkenen väittää, että tähän mennessä koronakriisin hoito on Suomen parhaiten onnistunut taloudellisesta shokista selviytyminen avoimen talouden olosuhteissa. Painotukseni on sanoilla ”tähän mennessä”, Saarikko jatkaa.
Valtiovarainministerin mukaan kriisinhoidon lopullinen onnistuminen mitataan vasta vuosien päästä monen asian summana ja siihen vaikuttaa se, miten onnistutaan estämään lapsille ja nuorille rajoituksista aiheutuneita haittoja tai yksinäisyydestä seuraavia mielenterveysongelmia.
– Vielä on näkemättä, miten kriisistä eniten kärsineet alat, kuten matkailu-, ravintola- ja kulttuuriala, pääsevät eteenpäin.
Kasvupyrähdys ei riitä palveluiden turvaamiseen
Saarikko toteaa, että vuoden parin talouden kasvupyrähdys ei riitä siihen, että hyvinvointiyhteiskunnan palveluiden rahoitus varmistetaan.
– Jos työllisyysasteemme olisi 78 prosenttia, julkinen talous tasapainottuisi. Sitä on tavoiteltava mahdollisimman ripeästi, Saarikko linjaa.
Hän katsoo nykyisen hallituksen ylläpitäneen työllisyyttä ja estäneen työpaikkojen vähenemistä koronakriisissä.
– Samalla on päätetty ja pantu valmisteluun 440 miljoonan euron edestä rakenteellisia työllisyystoimia, jotka nostavat työllisten määrää 40[nbsp]000–80[nbsp]000 työllisellä vuodesta 2023 alkaen. Ensi keväänä on vielä tulossa 110 miljoonan euron arvoiset toimet, joiden vaikutus näkyy lähivuosina.
Marinin hallitus hyötyi Sipilän hallituksen työstä
Saarikon mukaan pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus on hyötynyt paljon kustannuskilpailukyvyn palauttaneista toimista, joita Sipilän hallitus teki.
– Sipilän hallituksen toimet myös loivat julkiseen talouteen liikkumavaraa, joka mahdollisti ketterän reagoinnin koronakriisiin. Seuraava hallitus tulee puolestaan hyötymään tämän hallituksen mittavista rakenteellisista uudistuksista, jotka parantavat työnhakijoiden ja työpaikkojen kohtaantoa, sujuvoittavat maahanmuuttoa sekä nostavat yli 60-vuotiaiden työllisyysastetta, Saarikko kirjoittaa.
1990-luvun lamaan ja vuoden 2008 finanssikriisiin vastattiin karsimalla nopeasti julkisia menoja.
– Koronakriisin jälkeen ensimmäinen kysymys ei ole se, mistä leikataan valtion budjetissa. Mitä paremmin pystymme uudistamaan Suomen vahvan kasvun tielle, sitä vähemmän tarvitaan sopeutuksia menoleikkausten kautta, Saarikko näkee.
Varoitus budjetin tasapainostusta ajavien ketunhännästä
Saarikon mukaan menokuria tarvitaan joka tapauksessa ja lisäpanostukset on keskitettävä tutkimus- ja kehitysinvestointeihin.
– Suomen talouden vahvan pitkäjänteisen kasvun sampo voi löytyä vihreän talouden rakennemuutoksesta. Ilmastonmuutoksen torjunta ja tuotannon uudistuminen luonnon kestokyvyn mukaiseksi luovat valtavan uuden globaalin kysynnän, johon Suomessa on vastauksia, Saarikko kirjoittaa.
Saarikon mukaan valtion budjetin tasapainottaminen nopeasti mittavilla miljardileikkauksilla vaarantaisi kuitenkin hyvinvointiyhteiskunnan.
– Nopeaa budjetin tasapainotusta ajavien kainaloon kannattaa kurkistaa. Sieltä saattaa vilkkua eriarvoisen ja epäluottamusta vahvistavan politiikan ketunhäntä, Saarikko varoittaa.