[vc_row][vc_column][rev_slider slidertitle=”hakkanen-korona-01″ alias=”hakkanen-korona-01″ mode=”header”][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][vc_column_text]Kokoomuksen varapuheenjohtaja ja entinen oikeusministeri Antti Häkkänen arvostelee hallitusta kovin sanoin kevään koronatoimista. Häkkäsen mukaan rajoitukset olivat useilla alueilla perusteltuja, mutta perusoikeuksia rajoitettiin myös ”varmuuden vuoksi” sellaisilla alueilla, joilla riittäviä perusteita ei tautitilanteesta johtuen ollut.
– Viruksen torjunnassa käytettiin valtakunnallisia rajoituksia ja täten aiheutettiin tarpeettomia vahinkoja työpaikkoihin, muiden sairauksien hoitoon ja sosiaalisiin ongelmiin niillä alueilla, joilla tautia ei ollut. Alueellisilla, kohdennetuilla rajoituksilla olisi ollut sama vaikutus taudin torjuntaan, mutta pienemmät oheisvahingot. Onneksi syksyn aikana kriisin johtamista on viety tältä osin oikeaan suuntaan, Häkkänen arvioi Verkkouutisten haastattelussa.
Häkkänen painottaa, että vaikka koronaa taltutettaisiin jämerillä keinoilla, kaiken pitäisi tapahtua rationaalisen oikeusvaltioprosessin kautta.
– Oikeusvaltion ytimessä on, että jos ihmisten perusoikeuksia rajoitetaan, toimille on oltava tarkat ja loogiset perustelut.
Vaikka Suomi on kansainvälisessä vertailussa selvinnyt koronaepidemiasta monia muita maita selkeästi pienemmin vaurioin, Häkkänen pitää tärkeänä keskustelua siitä, miten vakavasti kriisi on haastanut oikeusvaltiota niin meillä kuin monissa muissakin länsimaissa.
Häkkänen toimii myös perustuslakivaliokunnan varapuheenjohtajana. Hän korostaa, että kyse ei ole jälkiviisastelusta, sillä valiokunta huomautti pääministeri Sanna Marinin (sd.) johtamaa hallitusta pitkin vuotta, että koronarajoitusten tulisi olla enemmän kohdennettuja ja niitä pitäisi tehdä siellä, missä ne ovat taudin leviämisen estämiseksi välttämättömiä.
Hallitus suhtautui huomautuksiin osin välinpitämättömästi.
Häkkänen ottaa esimerkkinä ravintolat, joiden osalta perustuslakivaliokunta antoi kesällä hallitukselle ”tiukat nuotit” massarajoituksista luopumiseen. Vielä lokakuussa hallitus oli aikeissa kuitenkin jatkaa näitä – vastoin valiokunnan jo toistamiseen esiin tuomaa kantaa.
Suomea ei suljettu valmiuslailla
Palataan kevääseen. Maaliskuun puolivälin tienoilla hallitus ilmoitti Suomen ottavan käyttöön valmiuslain, mistä eduskuntapuolueiden kesken oli saavutettu myös laaja yhteisymmärrys. Samassa yhteydessä hallitus kertoi poikkeuksellisen laajoista rajoitustoimenpiteistä koronavirusepidemian hillitsemiseksi.
Suomessa koulut siirtyivät epäopetukseen, museot, teatterit, harrastuspaikat ja kirjastot suljettiin ja yli 70-vuotiaat ”velvoitettiin” mahdollisuuksien mukaan karanteeninomaisiin oloihin. Myöhemmin maaliskuussa hallitus antoi esityksen kahviloiden ja ravintoloiden sulkemiseksi koko maassa.
Antti Häkkänen oikoo julkisuudessa levinneitä väärinkäsityksiä siitä, että Suomen sulkeminen olisi tapahtunut valmiuslailla. Myöskään väitteet siitä, että lailla olisi ”keskitetty päätöksentekoa hallitukselle”, eivät pidä paikkansa, vaikka valmiuslain käyttöönotto edellyttikin hallitukselta poikkeusolojen toteamista yhdessä tasavallan presidentin kanssa.
– Tosiasia on se, että suomalainen yhteiskunta suljettiin pääpiirteittäin tartuntatautilain toimivaltuuksilla – alueellisten viranomaisten päätöksillä. Valmiuslailla otettiin käyttöön terveydenhuoltojärjestelmän kestävyyteen liittyviä keinoja, lääkejakeluun liittyviä keinoja sekä kolmen viikon ajaksi Uudenmaan sulku, mutta sen vaikutukset olivat heikkoja.
Sosiaali- ja terveysministeriö ohjeisti siis aluehallintoviranomaisia tartuntatautilain nojalla sulkemaan muun muassa oppilaitokset ja koulut sekä rajoittamaan ihmisten kokoontumista.
– Alueet olisivat voineet tehdä tautitilanteeseen pohjautuvan arvion, mutta tämä olisi edellyttänyt sitä, että hallitus olisi tehnyt jonkinlaisen karkean mittariston toimenpiteistä, mitä erilaisten tautitilanteiden vaiheissa suositellaan.
– Valitettavasti tällainen kriteeristö (perustaso, kiihtymisvaihe, leviämisvaihe) saatiin aikaiseksi vasta syksyllä. Sitä ennen toimittiin massamaisilla, vähän summittaisilla rajoituksilla, joilla varmuuden vuoksi rajoitettiin myös valtavaa määrää alueita, joilla tautia ei ollut ja tätä kautta aiheutettiin talouteen, ihmisten sosiaalisiin oloihin ja myös muiden sairauksien hoitoon aikamoisia ongelmia ja vahinkoja.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row css=”.vc_custom_1608634343757{margin-top: 20px !important;}”][vc_column][rev_slider slidertitle=”hakkanen-korona-02″ alias=”hakkanen-korona-02″][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][vc_column_text]
Kiireetöntä hoitoa ajettiin liikaa alas
Pääministeri Sanna Marin on saanut julkisuudessa kiitosta koronakriisin johtamisesta, mutta Häkkäsen mielestä hallituksella oli isoja ongelmia tilannekuvan muodostamisessa.
– Valtioneuvostolla ei ollut riittävää tilannekuvaa siitä, mitä Suomessa tapahtuu, vaikka samaan aikaan väitettiin, että joka puolelle Suomea oli syytä laittaa voimakkaita rajoituksia, jotka rikkoivat ihmisten perusoikeuksia.
Häkkänen pitää oikeusvaltion näkökulmasta vakavana puutteena sitä, ettei valtioneuvosto kyennyt perustelemaan, miksi voimakkaat rajoitustoimet eri puolilla Suomea olivat välttämättömiä.
Ikäihmisiä koskevassa tiedotuksessa velvoitteet ja suositukset menivät sekaisin.
Häkkänen arvostelee hallitusta ”täsmällisen johtamisen puutteesta” liittyen myös siihen, miten valmiuslain toimivaltuuksilla kiireetöntä hoitoa lähdettiin ajamaan liian herkästi ja liian pitkäksi aikaa alas eri puolilla Suomea, kun pykäliä olisi pitänyt soveltaa ”vain alueellisesti, välttämättömyyden tilanteessa”.
Lonkkaleikkauksia, kaihileikkauksia ja rintasyöpäseulontoja saatettiin perua tai siirtää sellaisillakin alueilla, joilla tautitilanne ei antanut aihetta näin rajuille rajoituksille.
– Silloin ei ollut mikään paniikkitilanne joka puolella Suomea. Kun valmiuslain toimivaltuuksia alueilla silti käytettiin, tämä johti siihen, että ihmisiltä evättiin terveydellisiä perusoikeuksia leikkauksiin ja hoitoihin aika reippaasti, mikä kasvatti hoitojonoja.
Häkkänen odottaa, että kun eduskunta pääsee käsittelemään lähiaikoina hallituksen esitystä tartuntalain väliaikaisista muutoksista, perustelujen on oltava pykälien ja toimivaltuuksien osalta ”kristallinkirkkaat”.
Suomessa rokotukset koronavirusta vastaan ovat käynnistymässä, mutta epidemian selättämiseen kuluu vielä pitkä aika.
Koronakriisi osoitti oikeusvaltion haurauden
Kun koronakriisi alkaa hellittää, Häkkäsen mielestä on syytä pohtia vakavasti – niin meillä kuin muuallakin – ”mitä kriisin yhteydessä tehtiin ja mitä tapahtui yhteiskunnan peruspilareille”.
Viime aikoina on kannettu huolta autoritäärisistä valtioista, jotka eivät kunnioita oikeusvaltion periaatteita, ihmisoikeuksia ja demokratiaa ja joissa valtion kontrolli kansalaisiin on keskeistä.
Vaikka koronaepidemia on ollut kiistatta poikkeuksellinen, Häkkäsen mielestä sen yhteydessä tehtyjä toimia voidaan pitää samalla varoittavana esimerkkinä, kuinka hauras perusoikeuksiin pohjautuvan oikeusvaltion kestävyys läntisissäkin maissa voi olla.
Hän huomauttaa, että koronaviruksen torjumisessa kaikki valtiot ovat toimineet suurin piirtein samanlaisilla keinoilla: tiukoilla rajoituksilla, jotka ovat kaventaneet samalla merkittävästi kansalaisten perusoikeuksia.
Häkkänen kannatti järeitä toimia, mutta heittää ilmaan kysymyksen, voiko tämä madaltaa kynnystä jatkossa hylkäämään oikeusvaltion ydinpilareita jonkun niin sanotun ylevämmän päämäärän eteen.
– Jälkikäteen on tärkeä ymmärtää, mitä tapahtui koronakriisin yhteydessä yhteiskuntamme peruspilareille ja miten me palaudumme tästä. Kun joukkopaniikki iskee ja otsikot huutavat kovia toimenpiteitä, kaiken pitää tapahtua rationaalisen oikeusvaltioprosessin kautta. Pitää olla kirkkaat perustelut ja vallan tasapaino presidentin, valtioneuvoston ja eduskunnan kesken. Perustuslakivaliokunnan puolueeton rooli on ratkaisevan tärkeä. Näillä varmistetaan se, että perus- ja ihmisoikeudet sekä muut oikeusvaltion ydinasiat turvataan myös kovassa huutomyrskyssä.
Perustuslakivaliokunta on nostanut esiin myös tarpeen selvittää, tulisiko poikkeusolojen toteamiseen ja valmiuslain käyttöönottoon saada jatkossa suurempi osuus kuin määräenemmistö eduskunnasta.
Asia on noussut keskusteluun, kun eri puolilla maailmaa populistiset puolueet ovat kasvattaneet kannatustaan.
– Suhtaudun asiaan tässä vaiheessa varovasti, mutta on perusteltua pohtia, pitäisikö näitä oikeusvaltion juridisiakin palomuureja kriisin jälkeen vahvistaa.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row css=”.vc_custom_1608634351913{margin-top: 20px !important;}”][vc_column][rev_slider slidertitle=”hakkanen-korona-03″ alias=”hakkanen-korona-03″][/vc_column][/vc_row]