Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen (kesk.) muistuttaa, että Suomessa on tehty sote-uudistusta useiden hallitusten voimin ja kaikki eduskuntapuolueet ovat vuorollaan olleet työssä mukana.
– Valmista ei ole tullut. Eduskuntaan on tuotu malleja, jotka eivät ole läpäisseet perustuslakivaliokunnan arviointia, Vehviläinen sanoi eduskunnassa valinnanvapauslain lähetekeskustelussa.
Perustuslakivaliokunta on linjannut aiemmissa lausunnoissaan, että sosiaali- ja terveyspalvelut tulisi järjestää ja tuottaa yksittäistä kuntaa laajemman toimijan voimin. Lisäksi uudistuksen tulisi rakentua kansanvaltaisuuden perustalle.
– Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että päättäjät valittaisiin vaaleilla.
Vehviläisen mukaan maakunta-sote-uudistuksen tärkeimmät tavoitteet ovat: toimivammat palvelut, hallinnon sujuvuus, toimintatapojen muutos, lisää demokratiaa, kustannustehokkuus ja kasvun edistäminen.
Erikoissairaanhoidon tuottavuuserot suuria
Maakuntien rahoitus perustuu vuonna 2020, kun maakunnat aloittavat toimintansa, vuosien 2018 ja 2019 kuntien sote-käyttömenojen keskiarvoon. Neljän vuoden siirtymäajan jälkeen siirrytään asteittain menoperusteisesta rahoituksesta tarveperusteiseen laskennalliseen rahoitukseen.
– Jaan ajatuksen, että maakuntien rahoituskehys on tiukka. Rahoituslaki on valmisteltu siten, että uudistukselle asetettu kolmen miljardin euron kustannusten alenema toteutuu vuoteen 2030 mennessä, Vehviläinen sanoi.
Vehviläisen mukaan on selvä asia, että jatkossa 18 järjestäjää pystyy nykyistä 190 kunnallista järjestäjää paremmin hyödyntämään tiedon, teknologian ja hyvät käytännöt.
– On olemassa tutkimusnäyttöä siitä, että sote-säästöt ovat tavoiteltua kolmea miljardia euroa paljon suuremmat, jos koko maassa siirrytään sote-tuottavuudessa edes tasolle, jolla parhaat kunnat ovat jo tänä päivänä.
Vehviläinen totesi, että erikoissairaanhoidon tuottavuuserot ovat sairaanhoitopiireittäin nykyään erittäin suuret.
– Tilastot myös kertovat, että Suomen julkiset terveydenhuollon menot henkeä kohti ovat kasvaneet erittäin nopeasti.
Talousvaikeudet voivat johtaa maakuntien yhdistämiseen
Vehviläisen mukaan palveluiden turvaaminen ja talouden hallinta edellyttävät maakunnilta vahvaa järjestäjäotetta, hyvää johtajuutta, toiminnan tehostamista ja uusien toimintatapojen rohkeaa käyttöönottoa.
Rahoituslaissa on varauduttu maakunnan mahdollisiin talousongelmien. Valtio voi tarvittaessa myöntää maksuvalmiusongelmiin lyhytaikaista lainaa, valtion takauksen tai korottaa rahoitusta harkinnanvaraisella avustuksella.
Mikäli maakunnan taloudelliset edellytykset hoitaa tehtäviään näyttävät erityisen heikoilta, valtiovarainministeriö voi käynnistää ns. arviointimenettelyn, missä valtio ja maakunta yhdessä arvioivat maakunnan taloudellista tilannetta. Arviointimenettely voi johtaa äärimmillään siihen, että maakunta yhdistyy toiseen maakuntaan.