Arvio Suomen ulkopolitiikasta: Linja on romahtanut

Historioitsijan mukaan on aika tarkastella lähihistoriaa kriittisessä valossa.
Ulkoministeriön Merikasarmi sinikeltaiseksi valaistuna 24. helmikuuta. / LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI
Ulkoministeriön Merikasarmi sinikeltaiseksi valaistuna 24. helmikuuta. / LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI

Historioitsija Riku Keski-Rauskan mukaan Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan toimintaympäristössä on tapahtunut merkittävä muutos Venäjän aloittaman sodan seurauksena.

Keski-Rauska vaatii Twitterissä medioita tarkastelemaan Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan toimintaympäristön muutosta lähihistoriassa.

Mainos - sisältö jatkuu alla

– Helsingin Sanomien, Suomen kuvalehden ynnä muiden on enemmin tai myöhemmin pureuduttava syvällisesti Suomen lähihistorian merkitykseen ulko- ja turvallisuuspoliittisen linjamme tietynlaisessa romahduksessa. Fakta on, että jakkaramallin kaksi jalkaa irtosi yhdessä yössä (toimiva Venäjä-suhde ja sääntöpohjaisuus), sanoo Keski-Rauska Twitterissä.

Hänen mukaansa Suomen täytyy tarkastella avoimesti erilaisia vaihtoehtoja. Kuvan Venäjästä täytyy muuttua.

– Väitän, että Suomen kyvyttömyys nähdä Venäjä sellaisena kuin se oikeasti on, on seurausta kylmän sodan menestystarinasta – tai sen myytistä. Jos ja kun vanha kurssi osoittautui vääräksi, niin ei kai johtopäätös voi olla se, että kurssia ei ainakaan muuteta, hän kysyy.

Myös Suomella on syytä Keski-Rauskan mukaan tarkastella oman lähihistorian tapahtumia kriittisessä valossa. Hänen mukaansa meidän on syytä pohtia, oliko vakauteen uskominen oikea ratkaisu, kun vakautta ei ollut.

Mainos - sisältö jatkuu alla

– Kaikkea ei siis voi ulkoistaa Venäjän tai Putinin syyksi. Myös meillä suomalaisilla on aihetta katsoa itseämme peilistä ja kysyä, oliko viisasta nojautua vakauspolitiikkaa ja vakauteen, jota ei ollut. Siitä saamme olla ylpeitä, että meillä on vahva puolustus, Keski-Rauska toteaa.

Mainos