Arvio USA:sta: Suomi hyssyttelee energiasuhdettaan Venäjään

Nord Stream 2 -hanke paljastaa amerikkalaistutkijan mielestä maamme poliittisen ahdingon.
Nord Stream -kyltti Lubminissa Pohjois-Saksassa. LEHTIKUVA / AFP Odd Andersen
Nord Stream -kyltti Lubminissa Pohjois-Saksassa. LEHTIKUVA / AFP Odd Andersen

Suomen maantieteellinen sijainti ja sotilaallinen liittoutumattomuus jättävät yhdysvaltalaistutkija Cordelia Buchanan Ponczekin mukaan maallemme niukasti liikkumatilaa suhteessa Nord Stream 2 -kaasuputkihankkeeseen.

Kun valtioenemmistöinen energiayhtiö Fortum osti taannoin 76,1 prosentin osuuden saksalaisesta Uniperista, se tuli käytännössä hankkineeksi määräävän aseman yhdessä Nord Stream 2:n tärkeimmistä rahoittajista. Fortumin verkkosivuilla ei silti ole ensimmäistäkään viittausta kaasuputkihankkeeseen, Buchanan Ponczek sanoo Center for European Policy Analysis -ajatushautomon julkaisemassa artikkelissa.

Mainos - sisältö jatkuu alla

– Suomen laajempi rooli Nord Stream 2:ssa toisinaan unohdetaan. Kaasuputki kulkee 374 kilometrin osuudelta Suomen aluevesien kautta, mitä Suomen pääministeri vuonna 2016 luonnehti ensi sijassa ympäristökysymykseksi, hän toteaa.

Suomi on hänen mukaansa pyrkinyt epäpolitisoimaan energiahankkeita, koska presidentti Vladimir Putinin Venäjä on käyttänyt energiaa geopoliittisena kiristysruuvina.

– Hyssyttely ei koske vain Forum-Uniper-suhdetta, Suomen kätevästi epäpoliittista ympäristö ensin -linjaa ja käsien pesua Nord Stream 2:sta. Menettelytavat venäläis-suomalaisen Fennovoima-konsortion Hanhikivi-hankkeessa ovat nostattaneet kulmakarvoja nekin, hän huomauttaa.

Vastauksia vaikea saada

Suomella ei Buchanan Ponczekin mukaan ole harhakuvia Venäjästä. Hän muistuttaa maamme pitkäaikaisesta ja tiiviistä Nato-kumppanuussuhteesta sekä vahvoista, yleiseen asevelvollisuuteen perustuvista puolustusvoimista, joiden taustalla on tietoisuus todennäköisimmästä turvallisuusuhasta.

Se, että Suomi on sivuuttanut Nord Stream 2:een liittyvän turvallisuusulottuvuuden, jota moni muu maa pitää hyvinkin keskeisenä, herättää hänen mukaansa kuitenkin kysymyksiä suomalaisesta politiikasta.

Mainos - sisältö jatkuu alla

– Keskustelu energiasta Suomen kanssa on hämmentävä prosessi. On epäselvää, mistä pitäisi aloittaa – presidentistäkö, koska Venäjä-suhteet kuuluvat valtionpäämiehen valtaoikeuksien piiriin? Vai pääministeristä, joka hoitaa EU-asioita? Tai kenties jostakusta muusta ministeristä? Kukaan heistä ei tietenkään voi kommentoida kriittisen tärkeää ympäristövaikutusten arviointia, sillä sehän ovat puhtaasti hallinnollinen asia, johon poliitikkojen ei pidä koskea, hän ironisoi.

Jos Suomen poliittista johtoa kyllin hiillostaa, vastaus on Buchanan Ponczekin mukaan aina sama: Suomi ei kykene vaikuttamaan Venäjään, ja pienen valtion on sopeuduttava siihen todellisuuteen, joka elämiseen suuren ja aggressiivisen naapurin rinnalla liittyy.

– Tässä versiossa tapahtumista Suomen Fortum-omistus, Uniper-kontrolli ja hämäräperäinen suhde valtio-omisteisiin venäläisyhtiöihin, jotka ovat Venäjän politiikan käsikassaroita, ovat vain tuon todellisuuden luomia tosiasioita. Riippumatta siitä, haluaako hallitus sitä myöntää, Suomen intressit nivoutuvat aivan liian usein yhteen Venäjän etujen kanssa, hän toteaa.

Mainos