Toisen maailmansodan lopputulos oli Jan Kallbergin mukaan vääjäämätön, koska Yhdysvaltojen taloudellinen kapasiteetti ja teollinen kyky tuottaa sotatarvikkeita, aseita, laivoja ja lentokoneita oli ylivoimaisen suuri.
– Sen vuoksi Saksa hävisi ja siksi Venäjä kärsii saman kohtalon. Ainoa todellinen kysymys on, kuinka kauan siihen kuluu. Tämän tarkoituksena ei ole miellyttää Ukrainaa, vaikka tavoite onkin jalo, vaan todeta tosiasiat, joiden tueksi on runsaasti todisteita, Yhdysvaltain asevoimien sotilasakatemian apulaisprofessori Jan Kallberg sanoo Center for European Policy Studies -ajatushautomon julkaisemassa artikkelissa.
Hän viittaa muun muassa tietoihin, joiden mukaan Venäjän Ukrainaa vastaan käymässään hyökkäyssodassa tammikuun aikana menettämistä panssarivaunuista yli puolet oli ennen vuotta 1991 valmistettua neuvostokalustoa. Sosiaalisessa mediassa Venäjällä kerrotaan jo tykistörykmenteistä, joilla ei ole tykkejä.
Jo yksinomaan Naton eurooppalaisten jäsenmaiden yhteen lasketut puolustusmenot ovat hänen mukaansa noin 5,75 kertaa Venäjän puolustusbudjettia suuremmat.
– Myös Venäjä kasvattaa menojaan, mutta sen aneemisella taloudella ei yksinkertaisesti ole kykyä kilpailla, hän toteaa.
Suuri maa, surkastuva talous
Venäjän talouden ostovoimakorjattu koko suhteessa Nato-maiden talouteen on Kallbergin mukaan 1:10. Ukrainaa tukevat myös monet puolustusliiton ulkopuoliset maat, kuten Australia, Japani, Suomi ja Ruotsi. Venäjään on kohdistettu laajoja talouspakotteita ja sen ulkomaille talletettuja varoja on satojen miljardien eurojen arvosta.
Jo nyt on hänen mukaansa ilmeistä, että rintamalle lähetettävät uudet venäläisjoukot varustetaan 1980-luvulta peräisin olevalla kalustolla, joka on teknisesti heikompaa kuin se, mitä alkuperäisellä hyökkäysarmeijalla oli vuosi sitten käytettävissään. Venäjän uusi laajamittainen hyökkäys on siksi epätodennäköinen.
– Venäjän talous Kaliningradista Sahaliniin on bruttokansantuotteella mitattuna Italian taloutta pienempi, Kallberg muistuttaa.
– (Vladimir) Putinin hallinto ei voi voittaa, mutta se voi vaarantaa oman tulevaisuutensa. Mitä kauemmin sota jatkuu, sitä suurempi on vallanvaihdoksen todennäköisyys. Niin tai näin, Venäjän media rummuttaa pitkää sotaa ja valmistelee siten kansaa vuosien alhaisempaan elintasoon, niukkuuteen ja karuihin oloihin tulevina vuosina – sekä tietenkin yhä suurempiin uhrilukuihin taistelukentällä, hän toteaa.
– Niille venäläisille, jotka yhtään kyseenalaistavat valtiolliset propagandaa, on jo nyt selvää, että liian vähäiseen tuotantokapasiteettiin nojaavan sodan kustannukset ovat valtavat. Talouden alamittaisuus näkyy rintamasotilaille jo nyt huollon takkuilun, heikentyvän taistelumenestyksen, vanhentuneen kaluston ja tykistökranaattien huutavan pulan kautta.
– Venäjän jatkuvat hyökkäykset eivät voi muuta kuin kasvattaa venäläistappioita yli tähänastisten 200 000:n. Venäjän suurempi armeija Ukrainassa vain pahentaisi logistista kriisiä.