Kun Venäjä käy hyökkäyssotaansa Ukrainassa, useat läntiset poliitikot ja ulkopolitiikan tutkijat ovat toistuvasti korostaneet, että presidentti Vladimir Putinia ei pidä ”nöyryyttää” ja että ajan myötä suhteet Venäjään on pyrittävä normalisoimaan. Monissa puheenvuoroissa on viitattu Euroopan riippuvuuteen venäläisestä kaasusta ja öljystä.
Ruotsin ulkopoliittisen instituutin apulaisjohtajana toimivan Martin Kraghin mukaan Eurooppa kuitenkin kykenee irrottautumaan venäläisestä energiasta lähes täysin, ellei presidentti Vladimir Putinin hallinto muuta nykyistä linjaansa.
– Lyhyellä aikavälillä energiakulumme kyllä nousevat, mutta Venäjälle se merkitsee sen mallin loppua, jolle maan talouskasvu on perustunut, Kragh sanoo ruotsalaisen viestintätoimisto New Republicin julkaisemassa haastattelussa.
– Se, että EU-johtajat puhuvat samanaikaisesti vuoropuhelun ja diplomatian tarpeesta, ei ole yllättävää – se on osa Euroopan poliittista dna:ta. Pakotepolitiikka tulee kuitenkin vahingoittamaan vakavasti Venäjän taloutta ja osoittaa EU:n kykenevän käyttämään myös kovia vaikuttamisen välineitä, hän toteaa.
Taantuva valtio
Kragh pitää ilmeisenä, että Venäjän taloudellinen eristäminen ja käynnissä oleva hyökkäyssota ovat omiaan tiivistämään maan siteitä Kiinaan. Se, mihin tämä Kremlin kannalta johtaa, on hänen mielestään kaikkea muuta kuin selvää.
– Kylmän sodan aikana Neuvostoliitto oli johtava toimija, kun taas Kiina oli riippuvainen Moskovan poliittisesta ja taloudellisesta tuesta. Suuri kysymys on nyt se, kuinka riippuvaiseksi Kiinasta Putin Venäjän ajaa ja millaisia myönnytyksiä Peking vaatii, Kragh sanoo.
– [Presidentti] Xi Jinping on kutsunut Putinia ”parhaaksi ystäväkseen”, mutta siinä retoriikassa on myös jotain vähättelevää. Kiina ei näe Venäjää merkityksellisenä toimijana tulevaisuudessa, vaan pikemminkin taantuvana valtiona.
Vaikka Putinin ote Kremlin vallankahvasta vaikuttaa yhä vahvalta, tilanne saattaa Kraghin mukaan muuttua yhtäkkiä ja ilman varoitusta.
– Venäjä liikkui 1900-luvulla kahdesti kohti demokratiaa, mutta molemmilla kerroilla tulokset jäivät lyhytikäisiksi. Maiden, joilla on autoritaarinen historia, on vaikea irrottautua siitä ja siirtyä kestävän demokratian tielle. Minkään maan historia ei kuitenkaan ole ennalta määrätty. Jopa Venäjä voisi toki jättää taakseen nykyisen autoritaarisen ja revansistisen linjansa, hän toteaa.