Heikentynyt turvallisuustilanne on professori Stefan Forssin mukaan nostanut kansallisen puolustuskyvyn takaisin poliittisen asialistan kärkiteemojen joukkoon kaikkialla Euroopassa.
Suomi on hänen mukaansa lukuisista verrokkimaista poiketen säilyttänyt sotilaallisen puolustuksensa uskottavalla tasolla kylmän sodan jälkeisinä vuosikymmeninä. Yleisestä asevelvollisuudesta on pidetty kiinni ja kaikkia puolustushaaroja on modernisoitu pitkäjänteisesti. Myös edessä olevista strategisista HX- ja Laivue 2020 -suorituskykyhankkeista vallitsee kustannuksistaan huolimatta laaja poliittinen yhteisymmärrys.
– Hankintojen myötä Suomi kasvattaa puolustusbudjettiaan merkittävästi ja tulee ylittämään kahden prosentin bkt-tason, Forss kirjoittaa ruotsalaislehti Svenska Dagbladetissa.
Koska Suomen omat voimavarat ovat rajalliset, tarvitaan hänen mukaansa myös yhteisiin intresseihin perustuvaa puolustusyhteistyötä ja kumppanuuksia. Nopeasti tiivistyneellä Ruotsi-yhteistyöllä on tässä asetelmassa keskeinen sijansa.
– Yhteinen puolustussuunnittelu on edennyt hyvin pitkälle, ja sekä Suomessa että Ruotsissa vallitsee vahva poliittinen tahto yhteistyön syventämisestä edelleen. Se lujittaa puolustuskykyä, parantaa edellytyksiä yhteiseen operatiiviseen toimintaan ja vaikuttaa myönteisesti turvallisuustilanteeseen Itämeren ympäristössä, Forss toteaa.
Professori Forss on Maanpuolustuskorkeakoulun dosentti sekä Suomen Sotatieteellisen Seuran ja Ruotsin kuninkaallisen sotatiedeakatemian jäsen.
Riittävät resurssit molemmissa maissa
Yhteistä turvallisuutta voidaan professori Forssin mukaan rakentaa vain silloin, kun molemmat osapuolet kantavat samaan aikaan kansallista vastuuta omasta turvallisuudestaan.
– Se vastuu on perusta, jonka varassa yhteistyö lepää, Forss sanoo.
Ruotsissa käytävää puolustuskeskustelua seurataan hänen mukaansa Suomessa tarkasti. Ruotsin parlamentaarisen puolustuskomitean esittämiä kehittämissuosituksia hän pitää Suomen näkökulmasta oikeansuuntaisina ja niiden yli puoluerajojen nauttimaa kannatusta ilahduttavana.
– Jos ne pannaan täytäntöön, ne muodostavat vakaan pohjan merkitykselliselle ja pitkäjänteiselle yhteistyölle maidemme välillä, hän toteaa.
Koska lähialueidemme turvallisuuspoliittinen tilanne on muuttumassa entistä jäätävämmäksi, on Forssin mielestä äärimmäisen tärkeää, että Suomi ja Ruotsi voivat jatkaa yhteistyönsä tiivistämistä ja että sille on molemmissa maissa myös riittävät taloudelliset edellytykset.
– Siitä ei pääse mihinkään, että syvenevässä puolustusyhteistyössä Suomen puolustuskyky on Ruotsin asia ja Ruotsin puolustuskyky Suomen asia. Siinä on meidän panoksemme rauhan hyväksi, painottaa Forss.