”Ukrainan kriisi on päättänyt kylmän sodan jälkeisen tasapainon Euroopassa. Venäjä kokee, että länsi petti sen tukemalla vallanvaihtoa Kiovassa. Nyt se on alkanut suojella omia intressejään, minkä länsi taas näkee hyökkäyksenä uudistusmielistä Ukrainan hallintoa kohtaan. Tästä alkanut konflikti tulee jatkumaan pitkään ja vaikuttamaan muuallakin kuin Euroopassa”, Dmitri Trenin kirjoittaa Carnegien kotisivuilla julkaistussa analyysissään.
Trenin vertaa Ukrainan kriisiä 1800-luvun alusta 1900-luvun alkuun kestäneeseen niin kutsuttuun Suureen peliin eli Venäjän ja Britannian väliseen kilpaan Keski-Aasian etupiirijaosta.
”Konfliktia käydään pääasiassa poliittisin, taloudellisin ja informaatiosodan keinoin. Siihen kuitenkin liittyy myös sotilaallisia alaviitteitä. Se eroaa kylmästä sodasta siinä, että ihmiset ovat edelleen yhteydessä toisiinsa eikä kaupan ja tiedonkulun virtoja osapuolten välillä ole katkaistu täysin”, Trenin toteaa.
Treninin mukaan Ukrainan tilanne kuvastaa sitä, mihin Venäjän ajama Neuvostoliiton ajan jälkeinen yhdentyminen Itä-Euroopassa ja Yhdysvaltojen tavoite puskurialueesta lännen ja idän välillä johtavat.
Hän uskoo kamppailun jatkuvan Ukrainan ohella pian myös Moldovassa ja Georgiassa.
Venäjän ja Yhdysvaltojen välinen etupiirikilpailu tulee vaikuttamaan tulevaisuudessa vahvasti myös ainakin Armeniaan, Valko-Venäjään ja Baltian maihinkin.
”Venäjä kohtaa nyt yhä vihamielisemmän Lännen ja se on päättänyt kääntyä itään. Etenkin Venäjän ja Kiinan välit ovat lähentyneet. Maat ovat allekirjoittaneet historiallisen kaasusopimuksen, järjestäneet yhteisiä laivastoharjoituksia ja lisänneet kauppaa.”
Venäjän kova peli Ukrainassa ja etenkin Yhdysvaltojen uhmaaminen niin siellä kuin esimerkiksi Syyriassakin on nostanut maan osakkeita Lähi-idän valtioiden silmissä.
”Ukrainan kriisi on päättänyt Berliinin muurin murtumisesta alkaneen aikakauden Venäjän ja lännen välisissä suhteissa. Länsi-Euroopan suhde Venäjään on muuttunut merkittävästi kriisin alettua. Neuvostojohtaja Mihail Gorbatšovin aloittama yhteistyön ja ymmärryksen aika on ohi”, Trenin lataa.
Venäjä haastaa Treninin mukaan nyt Yhdysvaltojen hegemoniaan perustuvan maailmanjärjestyksen. Yhdysvallat puolestaan tulee jatkamaan nykylinjalla. Se ei peräänny, eikä tunnusta Venäjää vertaisekseen.
”Yhdysvallat jatkaa pakotteiden asettamista vielä pitkään. Se luo Venäjällä kuvan jatkuvasta paineesta, joka taas ruokkii siellä kansallismielisyyttä. Lännessä patrioottinen Venäjä nähdään taas Neuvostoliiton edustaman pahuuden jatkajana. Luottamusta ei päästä rakentamaan vielä pitkään aikaa. Tämän konfliktin loppua on mahdotonta ennustaa”, Trenin päättää.