Hybridivaikuttamista kohdistuu myös Suomeen, ja vaikuttaminen on muuttunut entistä raadollisemmaksi, totesi Euroopan hybridiuhkien osaamiskeskuksen johtaja Teija Tiilikainen Ylen Ykkösaamussa lauantaina.
– Suomi on avoimena yhteiskuntana yhtä lailla haavoittuva monimuotoisille hybriditoimille kuin muut läntiset yhteiskunnat. Muiden tavoin meillä on tarve suojata demokraattisia prosessejamme ulkopuoliselta vaikuttamiselta ja ohjailulta sekä huolehtia siitä, ettei kriittisen infrastruktuurimme kautta päästä aiheuttamaan vakavia häiriöitä tai kriisitilanteessa jopa lamauttamaan yhteiskuntaamme laajemmin, Tiilikainen sanoi.
Esimerkiksi Suomeen kohdistuneesta hybridivaikuttamisesta Tiilikainen nosti Venäjän päätöksen avata itäisen Lapin raja-asemat turvapaikanhakijoille syksyllä 2015. Naapurin yllättävä päätös oli Tiilikaisen mukaan ”melko tyypillinen suurvaltavaikuttamiseen kuuluva toimi”.
– Sanomatta viimeistä sanaa, kuinka harkittu ja suunniteltu se oli, se oli suomalaiselle vakaudelle lisärasite ja kärjisti entisestään yhteiskunnallista vastakkainasettelua, Tiilikainen arvioi.
Suomi on osa länttä, ja siten osa myös kansainvälisen politiikan vastakkainasetteluja, pitkän uran ulkopolitiikan parissa tehnyt Tiilikainen kommentoi. Vaikuttamisyritykset ovat yhä raadollisempia, hän arvioi.
– Kyllä, ne tulevat lähemmäksi meidän demokratiamme ydintä ja sen myötä näin voi sanoa, Tiilikainen totesi haastattelussa.