Vaikka vuosina 2020 ja 2021 syntyi pitkästä aikaa enemmän lapsia kuin aikaisempina vuosina, syntyvyys näyttäisi olevan jälleen laskussa. Syyt tälle kehityskululle ovat Väestöliiton tutkimusprofessori Anna Rotkirchin mukaan moninaisia. Hän kommentoi asiaa Ylelle.
Viime vuonna tammi–marraskuun aikana syntyi 41 538 lasta. Luku on 4 326 lasta vähemmän kuin vastaavana aikana vuonna 2021. Juuri alkanut uusi vuosi ei näyttäisi tuovan asiaan helpotusta, ainakaan heti.
– Haettujen äitiysavustusten määrässä näkyy iso pudotus, peräti kymmenen prosenttia. Sen perusteella voi ennustaa, että ainakaan vuoden ensimmäisinä kuukausina toipumista ei ole tapahtumassa, Rotkirch kertoo Ylelle.
Vaikka syntyvyyden lasku onkin maailmanlaajuinen, erityisesti läntisten maiden ilmiö, on Suomessa 2010-luvulla nähty pudotus poikkeuksellisen raju. Hedelmällisyyshoitojen parantuessa miesten sperman laadun tai naisten yhä korkeamman synnytysiän ei voida Rotkirchin mukaan katsoa olevan ainoita selittäviä tekijöitä.
Kyse on Anna Rotkirchin mukaan ennen kaikkea kasvaneesta kynnyksestä perheellistyä. Lapsia uskalletaan hankkia vain ”valmiiseen elämäntilanteeseen.” Kaikenlaiset epävarmuustekijät halutaan minimoida ennen perheen lisäystä.
– Vaikka lapsia edelleen toivotaan keskimäärin noin kaksi, suurin osa suomalaisista näyttää jäävän lapsettomiksi, koska kynnys saada esikoinen on eri syistä noussut, tutkimusprofessori kommentoi.