Vaikka itärajalla on tällä hetkellä vakava tilanne, huomiota pitäisi suunnata myös yhteiskunnan toiminnalle tärkeän kriittisen infrastruktuurin suojaamiseen. Suomen on pysyttävä hereillä Venäjän hybridivaikuttamisen suhteen, toteaa kokoomuksen kansanedustaja ja sotatieteiden tohtori Jarno Limnéll.
– Meidän varautumisemme ja kriisinsietokykymme on oltava riittävän korkealla tasolla tässä turvallisuustilanteessa. Jos jotain tapahtuu yllättäen, niin siihen kyetään reagoimaan, hän sanoo Verkkouutisille.
Huoltovarmuuskeskus kehotti lokakuussa huoltovarmuuskriittisiä yrityksiä nostamaan varautumistasoaan erityisesti kriittisen infrastruktuurin osalta. Kehotus tuli pian Suomenlahden Balticconnector-kaasuputken ja datakaapelin vaurioitumisen jälkeen.
Verkkouutisten tietojen mukaan huoltovarmuuskeskuksen ulostulo ei liittynyt mihinkään yksittäiseen uuteen tapahtumaan vaan kyse oli yleisestä valmiuden kohottamisesta ja halusta varmistaa, että jos jotakin yritetään, saadaan siitä heti havainto.
Viranomaislähteet Suomessa ja Baltiassa ovat kuitenkin kertoneet Verkkouutisille, että esimerkiksi palvelunestohyökkäyksiä on tapahtunut aiempaa enemmän. Ilmiötä ei kuitenkaan pidetä erityisen vaarallisena tai huolestuttavana vaan pikemminkin ”mielenosoituksina verkossa”.
Suomessa kriittiseen infrastruktuurin kohdistuva venäläinen tiedustelu on lisääntynyt. Turvallisuus- ja tiedusteluviranomaiset eivät kuitenkaan pidä infraan kohdistuvia toimia todennäköisinä.
Suurin osa huoltovarmuuden kannalta kriittisestä infrastruktuurista on yksityisen sektorin omistuksessa. Muun muassa energian tuotanto-, siirto- ja jakelujärjestelmät, tieto- ja viestintäjärjestelmät, liikenne ja logistiikka sekä vesi- ja jätehuolto ovat osa kriittistä infrastruktuuria.
– Minun mielestäni tässä tilanteessa on realismia ja viisautta todeta se, että Venäjän vaikuttamistoimet Suomea kohtaan erilaisilla keinoilla tulevat jatkumaan sekä tämän itärajan tilanteen aikana että sen jälkeen, Limnéll toteaa.
Samanlaista viestiä on kerrottu muistakin Venäjän rajavaltioista Euroopassa.
Esimerkiksi Latvian ulkoministeri ja entinen pääministeri Krisjanis Karins kertoi Verkkouutisten haastattelussa vaikuttamisoperaatioiden lisääntyneen viime aikoina.
– Emme juuri puhu julkisesti kyberhyökkäyksistä, mutta tällainen on ollut kohonneella tasolla jo kahden vuoden ajan, Karins sanoi.
Ministerin mukaan latvialaisia ”instituutioita vastaan on hyökätty monin tavoin”. Hän ei kuitenkaan lähtenyt erittelemään hyökkäyksiä tarkemmin. Tilanne on vaatinut puolustusten luomista. Tässä latvialaiset ovat tehneet yhteistyötä suomalaistenkin kanssa.
– Kaikki nämä [hyökkäykset] on tarkoitettu ruokkimaan epävakautta ja pelottelemaan ihmisiä sekä saamaan ihmiset haluamaan muutosta politiikkaan, Krisjanis Karins kuvaili Verkkouutisille.
Latvia on ollut jo pitkään samanlaisen välineellistetyn maahan pyrkimisen kohteena kuin Suomi nyt. Valko-Venäjältä on tuotu Latvian rajalle valtavat määrät turvapaikanhakijoita. Tulijoiden virta jatkuu edelleen. Maassa on noudatettu niin sanottua push-back-linjaa. Turvapaikkahakemuksia ei oteta vastaan vaan tulijat työnnetään rajalta takaisin. Moni yrittää maahan useita kertoja jopa saman päivän aikana.
Suomi on sulkenut kaikki muut paitsi Raja-Joosepin rajanylityspaikat Suomen ja Venäjän välisellä rajalla. Viranomaisten ja hallituksen arvion mukaan välineellistetyn maahantulon kasvu ja uhka ilmiön laajenemisesta aiheuttavat rajavartiolain mukaisen uhan yleiselle järjestykselle ja kansalliselle turvallisuudelle.
– Kun katsotaan tätä itärajan tilannetta, niin sen takana ovat Venäjän valtio ja viranomaiset, jotka ohjaavat aktiivisesti kolmannen maan kansalaisia Suomen rajalle. Niin kuin on todettu, niin kyse ei ole humanitaarisesta kriisistä, vaan tarkoituksellista toiminnasta, Jarno Limnéll sanoo.
Hän korostaa, että ei ole mitään syytä luoda pelon ilmapiiriä tai tuntea turvattomuutta, koska Suomi on varautunut hyvin liittolaistensa tukemana. Tästä huolimatta Moskova on arvaamaton hybriditoimissaan.
– Venäjältä voi odottaa melkein mitä vaan. Yksi osoitus tästä on propagandistinen nootti.
Venäjän Helsingin-suurlähetystö lähetti alkuviikolla Suomen ulkoministeriölle nootin, jossa Kreml paheksuu sitä, että Helsinkiin on tuotu näytille Ukrainassa tuhottu venäläinen panssarivaunu.
Moskova haluaa hämmentää
Jarno Limnéllin mielestä Venäjä saattaa turvautua seuraavaksi esimerkiksi erilaisiin tihutöihin, sabotaasitoimiin, iskuihin yhteiskunnan haavoittuvuuksiin, erilaisiin kyberhyökkäyksiin ja informaatiovaikuttamiseen.
Hän kuitenkin tähdentää, että tämä ei tarkoita Venäjän asevoimien suoraa sotilaallista hyökkäystoimintaa.
– En halua lietsoa pelkoa tai uhkakuvia. Mutta nyt on aika olla realisti. Kun pohditaan Venäjän seuraavia toimia, niin on hyvä muistaa, että venäläinen ajattelutapa on erilainen kuin suomalainen ja länsimainen.
– Venäjä saattaa tehdä sellaisia toimia ja päätöksiä, jotka meistä tuntuvat oudoilta ja järjenvastaisilta. Venäjä on valmis tekemään melkein mitä tahansa oman tavoitteensa saavuttamiseksi.
Limnéllin mukaan Kreml pyrkii luomaan Suomessa yhteiskunnallista levottomuutta ja hämmennystä, vahvistamaan polarisaatiota sekä tuomaan pelon ilmapiiriä Suomeen.
– Kun erilaisia toimia tapahtuu paljon – itärajan tilanne, palvelunestohyökkäykset, informaatiovaikuttaminen Venäjän noottien muodossa ja muut teot – niin kyse on hybridivaikuttamisesta, jossa erilaisin keinoin pyritään horjuttamaan ihmisten luottamusta yhteiskunnan toimintaan ja poliittisten päättäjien kykyyn tehdä tarpeellisia päätöksiä.
– Pelkoon ei ole kuitenkaan aihetta. Tulee mitä tulee, niin olen aivan varma siitä, että kyllä me pärjäämme. Tällä hetkellä meillä on kuitenkin erittäin arvaamaton itänaapuri.