Asiantuntijat: Lihavuuden torjunta vaatii yhteiskunnallisia toimia

Geenit eivät selitä lihavuuden lisääntymistä, arvioivat asiantuntijat.
Lihavuusepidemia vaatii yhteiskunnallisia toimia. LEHTIKUVA / MIKKO STIG
Lihavuusepidemia vaatii yhteiskunnallisia toimia. LEHTIKUVA / MIKKO STIG

Elinympäristö ja elintavat ovat johtaneet suomalaisten lihavuuden yleistymiseen sanovat sisätautilääkäri, emeritusprofessori Matti Uusitupa ja yliopistonlehtori, dosentti Tiina Jääskeläinen Helsingin Sanomissa julkaistussa mielipidekirjoituksessaan. Erityisesti työikäisten lihavuus on lisääntynyt.

Uusituvan ja Jääskeläisen mukaan lihavuuden pysäyttämiseksi tarvitaan yhteiskunnallisia toimia. Liikuntaan tulisi panostaa, pohtia terveysperusteisia veroja sekä asettaa rajoituksia erityisesti lapsille ja nuorille suunnattuun markkinointiin.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Asiantuntijat peräänkuuluttavat perus- ja työterveydessä tehtävää työtä lihavuuden torjunnan kannalta. Heidän mukaansa ennaltaehkäisevää toimintaa ei ole tehty riittävän ajoissa.

Mainos - sisältö jatkuu alla

– Hyvinvointialueet voisivat kilpailla ehkäisyn tuloksellisuudesta ja tästä voisi myös palkita parhaiten onnistuneet, Uusitupa ja Jääskeläinen ehdottavat.

Kuluttajille markkinoidaan erilaisia geenitestejä, joilla voi selvittää omaa perinnöllistä riskiään lihavuuteen. Geenien merkitystä lihavuuden taustalla kuitenkin korostetaan Uusituvan ja Jääskeläisen mukaan liikaa.

– Geenit eivät selitä nykyistä lihavuusepidemiaa, ne ovat säilyneet samoina, he toteavat.

Mainos