”Riski Naton ja Venäjän joukkojen suorasta kohtaamisesta on nyt suurempi kuin koskaan sitten kylmän sodan päättymisen”, Naton entinen apulaispääsihteeri Edgar Buckley ja Euroopan parlamentin varapuhemies ja Romanian entinen puolustusministeri Ioan Pascu toteavat Atlantic Councilin sivuilla julkaistussa kirjoituksessaan.
Heidän mukaansa Venäjä on miellettävä nykyisin mahdolliseksi uhkaksi Nato-maiden alueelliselle koskemattomuudelle.
Kirjoittajat nostavat esiin erityisesti Venäjän niin kutsutun hybridisodan. Sillä tarkoitetaan sodankäyntitapaa, joka koostuu mukaan muun muassa propagandasta, kumouksellisen toiminnan ruokkimisesta, suorasta aggressiosta ja välillisten toimijoiden tukemisesta. Kaikenlaiset sotatoimet pidetään myös sellaisina, että niihin osallistuminen voidaan kiistää.
Buckleyn ja Pascun mukaan Naton olisikin nyt otettava tärkeitä askeleita Ukrainan auttamiseksi ja Naton turvallisuuspolitiikan kehittämiseksi.
Naton tulisi heidän mielestään lisätä varuste-, koulutus- ja tiedustelutukeaan Ukrainalle. Puolustusliiton jäsenvaltioiden olisi myös kiristettävä Venäjän vastaisia pakotteitaan. Lisäksi Ukrainalle olisi annettava taloudellista ja humanitaarista tukea ja Ukrainan viranomaisia auttaa osoittamaan, että maan venäjänkieliset osataan huomioida.
Naton olisi kirjoittajien mukaan myös lisättävä julkista tiedonvälitystään ja kerrottava Venäjän toimista Ukrainassa.
”Venäjä on leimattava hyökkääjäksi, eikä sen saa antaa esiintyä rauhantekijänä”, Buckley ja Pascu kirjoittavat.
Viimeiseksi he toteavat, että Naton on lisättävä viipymättä kykyään suorittaa ja ylläpitää suuria sotilasoperaatioita Itä-Euroopassa siltä varalta, että joku sen jäsenistä joutuu hyökkäyksen kohteeksi.
“Mikäli haluamme ehkäistä hyökkäyksen Naton jäsentä vastaan – hybridisota mukaan lukien – on meidän osoitettava päättäväisyytemme, kykymme ja valmiutemme siihen”, Edgar Buckley ja Ioan Pascu sanovat.
Heidän mukaansa Naton tukikohtien lisääminen alueella sekä joidenkin tuhansien miesten nopean toiminnan joukkojen lisääminen ovat oikeansuuntaisia ratkaisuja, mutta ne eivät riitä Venäjän presidentti Vladimir Putinin hillitsemiseen.
”Venäjän täytyy tietää, että mikäli Nato-maahan hyökätään edes hybridisotaa käyttäen, lähettää Nato tähän liittolaismaahan huomattavan määrän tavanomaisia joukkoja, joita se voi ylläpitää määräämättömän ajan.”
Kirjoittajien mielestä Naton tulisi kyetä reagoimaan näin, riippumatta siitä, myöntääkö hyökkääjä ryhtyneensä sotatoimiin vai ei.
Buckleyn ja Pascun mukaan Naton on osoitettava, että se on tosissaan, tai laitettava lappu luukulle.
”Jos annamme kyvyttömyydellämme ja valmiuden puutteellamme vaikutelman siitä, ettemme tarkoita, mitä sanomme, kun lupaamme puolustaa toisiamme, pyydämme mahdollisia hyökkääjiä katsomaan korttimme katastrofaalisin seurauksin”, he toteavat.
”Pelote ei voi perustua bluffille. Turvasitoumukset, joille ei löydy tukea ovat pahin mahdollinen virhe.”