Suomalaiset taloyhtiöt ovat Isännöintiliiton mukaan jakautuneet kiinteistön ylläpidossa kahteen ryhmään. Vajaa puolet taloyhtiöistä ennakoi remontteja ja reilu puolet ei.
Isännöintiliiton kyselyn mukaan 46 prosenttia taloyhtiöistä ryhtyi putkiremontin valmisteluun, koska pitkän tähtäimen suunnitelmassa oli otettu kantaa remontin ajankohtaan. Osittain taustalla olivat myös putkiston kuntotutkimukset sekä putkivuodot.
Sen sijaan 54 prosenttia taloyhtiöistä ei turvautunut pitkän tähtäimen suunnitelmaan, vaan käynnisti putkiremonttihankkeen esimerkiksi siksi, että rakennuksen putket vuotivat tai märkätilat olivat vaurioituneet.
Isännöintiliiton kehityspäällikkö Pekka Harjunkosken mielestä erityisesti iäkkäillä kiinteistöillä pitäisi olla kiinteistön teknisten järjestelmien korjaussuunnitelma.
– Hyvä nyrkkisääntö on 50 vuotta. Jos kiinteistöön ei ole tehty putkiremonttia, on jo kiire alkaa valmistella sitä, Harjunkoski sanoo.
Hän kehottaa osakkaita menemään yhtiökokouksiin tutustumaan taloyhtiön tilanteeseen.
– On mahdollista, että asut kiinteistössä, jossa muhii valtava korjausvaje. Hälytyskellojen pitäisi soida, jos vanhan kiinteistön korjaussuunnitelmassa on vain hankkeita, jotka eivät vaadi minkäänlaisia rahoitussuunnitelmia.
Putkiremontti tarkoittaa yleensä käyttövesiputkien uusimista ja sen yhteydessä tehtyjä muita remontteja, kuten viemäreiden, kylpyhuoneiden ja sähköjärjestelmien uusimista. Putkiremontin sisällöstä päätetään yhtiökokouksessa. Kyselyn mukaan putkiremonteissa lähes kolmasosa kylpyhuoneista jää korjaamatta.
– Jos taloyhtiö haluaa karsia kustannuksia, kylpyhuoneet jätetään usein korjaamatta. Tämä on asukkaiden kannalta harmillista, koska asumismukavuus ei parane. Lisäksi puutteelliset vesieristeet muodostavat merkittävän riskin talon rakenteille, Harjunkoski huomauttaa.
Isännöintiliiton Putkiremonttibarometriin vastasi 174 isännöitsijää ympäri Suomea.