Nopeusrajoituksia alennetaan Suomessa talviajaksi. Nopeuden alennuksia on perusteltu pienemmällä riskillä joutua onnettomuuksiin pimeällä ja liukkailla ajokeleillä. Maanteillä ylin sallittu nopeus talvisin lasketaan yleensä 80 kilometriin tunnissa, moottoriteillä 100 kilometriin tunnissa, uutisoi Kaleva.
Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen näkee, että talvella kuljettajat syyllistyvät räikeämpiin ylinopeuksiin kuin kesällä.
– Tiettyihin keliolosuhteisiin tarpeettoman alhaiset rajoitukset johtavat sääntökunnioituksen rapautumiseen, Nieminen sanoo.
Hänen mielestään on kansantaloudellisesti tehotonta hyödyntää vajaalla nopeudella tieverkkoa, joka kattaa yli 90 prosenttia henkilöliikenteestä.
– Nopeusrajoituksiin voitaisiin Saksan tapaan säätää alempi rajoitus vaikeita olosuhteita varten. Lisäksi jokakeväiseen ja -syksyiseen nopeusrajoitusmerkkien vaihtamiseen käytettävät rahat saataisiin teiden kunnossapitoon, Nieminen jatkaa.
Ruotsissa vastaavaa nopeusrajoitusten sääntelyä ei ole. Linja-autoliiton yhteiskuntasuhdejohtaja Pasi Hovi yhtyy Niemisen kantaan. Hänen mielestään muuttuvien nopeusrajoitusten tieverkkoa tulisi laajentaa, jotta nopeusrajoitukset olisivat säädettävissä kelitilanteen mukaan.
– Nykyiset talvinopeusrajoitukset pidentävät pitkän matkan linja-autoliikenteen matka-aikoja. Teiden talvihoito olisi myös saatava kohtaamaan muuttuvat keliolosuhteet. Talvihoidon taso ei saisi vaihdella ja laadun olisi oltava tasaista koko tieosuudella, Hovi sanoo.
Teknologian tutkimuskeskuksen VTT:n johtava liikenneturvallisuustutkija Harri Peltola kuitenkin muistuttaa talvinopeuksien hyödyistä.
– Tutkimusten mukaan niillä säästetään joka talvi 36 henkilövahinko-onnettomuutta ja kahdeksan kuolemaa. Rajoitusten nosto lisäisi polttoaineen kulutusta, päästöjä ja nastarenkaiden vuoksi tien kulumista. Tutkimusten mukaan kuljettajat eivät ilman rajoituksia alenna nopeuksia niin paljon kuin huono keli edellyttäisi, Peltola päättää.