– Työllistämispäätöksiä jarruttaa muun muassa huoli siitä, mitä on tehtävissä, jos uusi työntekijä ei suoriudukaan kunnolla työtehtävistään tai sopeudu työyhteisöön. Avioliiton purkaminen on juridisesti huomattavasti helpompaa kuin työsuhteen, joten työntekijän valinnan olisi parasta osua kerralla kohdalleen, Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n lakiasiainjohtaja Markus Äimälä kirjoittaa blogissaan.
Äimälän mukaan ensi vuoden alusta tulevat lainmuutokset alentavat uuden työntekijän palkkaamisen riskiä.
– Tilannetta helpottaa se, että työsuhteen alkuun voidaan sopia lyhyt koeaika ennen kuin työsopimuksen irtisanomiskieltoja aletaan noudattaa täydellä voimallaan. Koeajan enimmäispituus pitenee nyt neljästä kuuteen kuukauteen, mikä antaa normaaleissa tapauksissa jo kohtuullisen hyvin aikaa arvioida, onko työsuhdetta järkevää jatkaa, Äimälä toteaa.
Työnantaja voi myös ensi vuoden alusta palkata pitkäaikaistyöttömän enintään vuoden mittaiseen määräaikaiseen työsuhteeseen ilman, että määräaikaisuudella pitää olla mitään erityistä syytä.
– Työnantajan ei siten tarvitse murehtia sitä, että joku väittää jälkikäteen, että määräaikaisuudelle ei ollutkaan riittäviä perusteita ja vaatii tuntuvia korvauksia.
Äimälän mielestä avaus on hyvä. Hänestä rohkeampi muutos, jossa ei olisi rajausta pitkäaikaistyöttömiin, olisi ollut vielä parempi vaihtoehto.
Yrityksen takaisinottovelvollisuutta lyhennetään ensi vuonna yhdeksästä kuukaudesta pääsääntöisesti neljään. Takaisinottovelvollisuus tarkoittaa, että työpaikkaa pitää tarjota samankaltaista työtä aikaisemmin tehneelle irtisanotulle työntekijälle, vaikka parempiakin työnhakijoita olisi tarjolla.
Markus Äimälän mukaan muutos luo uutta joustavuutta työmarkkinoille ja edesauttaa sitä, että jokaiseen työpaikkaan päätyy siihen parhaiten sopiva työntekijä.
Hänestä uudistuksissa ei ole kyse vallankumouksesta, mutta ne ovat ”askeleita oikeaan suuntaan”.