Jos Suomessa mitattaisiin työllisyyttä samaan tapaan kuin Ruotsissa, olisi Suomen työllisyysaste STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainàn mukaan 3-4 prosenttiyksikköä nykyistä korkeampi.
– Kun muistaa, että työllisyysaste on tällä hetkellä runsas 72 prosenttia, hallituksen tavoite 75 prosentin työllisyysasteesta olisi jo toteutunut ruotsalaisella mittaustavalla, hän toteaa SDP:n äänenkannattaja Demokraatissa julkaistussa kirjoituksessaan.
Lainà sanoo, että ”hieman yksinkertaistaen Ruotsissa lasketaan vanhempainvapaalla olevat työllisiksi, kun taas meillä Suomessa ei”.
Patrizio Lainà selittää Suomen muista Pohjoismaista jälkeen jäävää työllisyyttä muun muassa osa-aikatyön yleisyydellä muissa Pohjoismaissa.
– Työn määrällä ei ole merkitystä työllisyysasteen osalta, sillä työlliseksi laskemiseksi riittää yksikin tunti töitä viikossa. Jos työn määrän ottaa huomioon, Suomen kokoaikatyöksi muutettu työllisyysaste onkin jo hyvää Pohjoismaista tasoa.
Hän arvioi osa-aikatyöskentelyn helpottamisen olevan suoraviivaisin tapa parantaa työllisyysastetta.
Muiden Pohjoismaiden korkeampi työllisyysaste johtuu Patrizio Lainàn mukaan myös osittain siitä, että julkinen sektori työllistää niissä selvästi enemmän ihmisiä kuin Suomessa.
– Olisiko tästä mahdollista ottaa oppia Suomessakin? Ainakin te-toimistot ja terveydenhuoltoala tuntuvat kaipaavan kovasti lisää tekeviä käsiä.
Lainà toteaa myös, ettei työllisyysaste heijastu suoraan julkisen talouden tilaan eivätkä kaikki työllisyyttä kohentavat toimenpiteet kohenna julkista taloutta.
– Työnteon veronkevennykset saattaisivat lievästi lisätä työllisyyttä, mutta vaikutus julkiseen talouteen jää hyvin todennäköisesti negatiiviseksi menetettyjen verotulojen muodossa. Näistä syistä julkisen talouden tavoitteita ei kannata ilmaista työllisyysasteen kautta.
Helsingin Sanomien kokoaman vertailun mukaan Suomen ja Pohjoismaiden työllisyydessä on merkittävä ero etenkin 55-64-vuotiaiden työllisyydessä. Suomessa tämän ikäryhmän työllisyysaste on vain 62,5 prosenttia. Se on Pohjoismaiden matalin. Esimerkiksi Islannissa luku on 84 prosenttia ja Ruotsissa 76,4 prosenttia. HS:n mukaan 55-64-vuotiaiden työllisyysasteen nostaminen Ruotsin tasolle tarkoittaisi Suomessa 91[nbsp]000 työllistä lisää. Antti Rinteen (sd.) hallituksen tavoite on 60[nbsp]000 uutta työllistä tällä hallituskaudella.