Eniten Harri Jaskaria ärsyttävät väitteet, ettei hankkeella tule olemaan lainkaan positiivisia työllisyysvaikutuksia. Tätä näkökantaa on perusteltu Etlan että Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimuksilla.
– Kun oikein aletaan tutkimuksia selailla, saadaan kyllä monipuolisempia tutkimustuloksia. Kyllä, uudistus varmasti lisää myös irtisanomisia, mutta luoko se sittenkin enemmän uusia työpaikkoja? Nyt kun koko työ on muutoksessa, kannattaisiko Suomessakin olla sellainen malli, joka helpottaa riskinottoa ja siten uusien työpaikkojen syntymistä?, kirjoittaa Jaskari Uuden Suomen blogissaan.
Jaskari huomauttaa, ettei Suomi ole muutoksella poikkeamassa naapurimaistaan, ja uudistusten koskevan juuri pieniä yrityksiä.
– Työpaikat syntyvät kasvaville aloille ja kilpailukykyisiin yrityksiin. Esimerkiksi Ruotsissa, Tanskassa ja Saksassa pienten yritysten irtisanomiskynnys on huomattavasti Suomea matalampi ja työllisyysaste korkeampi. Ei Suomi ole uudistuksen myötä menossa minnekään ”Villiin Länteen”, vaan lähemmäksi vertailumaitamme.
Jaskarin mukaan asiantuntijat puoltavat irtisanomisen helpottamisten positiivisia työllisyysvaikutuksia.
– Tuoreen ekonomistiparametrin tutkimustulosten mukaan irtisanomisen helpottaminen nostaisi huomattavasti tuottavuutta (vain 11% vastanneista ekonomisteista oli eri mieltä). Parempi tuottavuus nostaa luonnollisesti yritysten kilpailukykyä, joka taas innostaa kasvuun ja työllistämiseen. Jälleen yksi tutkimustulos uudistuksen ja uusien työpaikkojen puolesta. Myös käytäntö puolustaa uudistusta. Suomen Yrittäjien kyselyn mukaan 37% pienistä yrityksistä ilmoitti, että lain tultua voimaan he harkitsevat vakavasti uusien ihmisten rekrytointia.
Jaskari huomauttaa, että työelämässä on kyse yhteistyöstä. Huonon työnantajan palvelukseen eivät työntekijät halua mennä, eikä työnantaja halua luopua hyvistä työntekijöistään. ”Pärstäkertoimen” perusteella potkuja ei voi antaa.
– Kannattaa ennen huutamista myös tutkia, mitkä tekijät luovat edellytyksiä henkilöperusteiseen irtisanomiseen. Niitä ovat työntekijän työntekoedellytysten olennainen muuttuminen ja työntekijän velvoitteiden vakava rikkominen, esimerkiksi työn tekeminen huonosti tai ohjeiden vastainen ja jatkuva myöhästely. Perusteita arvioitaessa huomioidaan työnantajan ja työntekijän olosuhteet kokonaisuudessaan. Ehkä hallituksen hanke pitäisikin nimetä ”työllistämisen rohkaisupaketiksi”!