”Palautamme alueellisen koskemattomuutemme joko rauhanomaisin tai sotilaallisin keinoin. Olemme valmiita molempiin vaihtoehtoihin”, Ilham Aljev tviittasi torstaina.
Armenian ja Azerbaidžanin joukot ovat viime aikoina kahakoineet kiistellyllä Vuoristo-Karabahin alueella. Molemmat valtiot katsovat alueen kuuluvan itselleen.
Vuoristo-Karabah on virallisesti osa Azerbaidžania, mutta sen väestö koostuu pääasiassa etnisistä armenialaisista ja alue on Armenian asevoimien miehittämä.
Naapurukset ovat kiistelleet Vuoristo-Karabahista aina Neuvostoliiton romahtamisesta lähtien. Aselepo saatiin solmittua vuonna 1994. Siihen mennessä konflikti oli vaatinut jo noin 30 000 henkeä. Rauhan jälkeen tilanne on säilynyt jännittyneenä aina tähän päivään saakka.
Guardianin mukaan levottomuudet leimahtivat toden teolla viikko sitten. Yhteenotoissa on kuollut ainakin 14 ihmistä. Tapahtumien yksityiskohdista ei ole selvyyttä ja molemmat osapuolet syyttää toisiaan väkivaltaisuuksista.
”Armenialaisten miehitysjoukkojen tekemät hyökkäykset ovat aiheuttaneet tappioita armeijallemme. Monista sotilaista on tullut marttyyreja”, Aljev tviittasi.
Aljev totesi myös, että Azerbaidžan tulee voittamaan Armenian sotatantereella, aivan kuten se on voittanut sen politiikassa ja taloudessakin.
Neuvotteluratkaisua toivotaan
Ilham Aljev ja Armenian presidentti Serzh Sargsian tapasivat toisensa viikonloppuna Venäjän presidentti Vladimir Putinin isännöimissä neuvotteluissa Sotsissa. Osapuolet pyrkivät löytämään yhteisen sävelen ja sopimaan väkivaltaisuuksien lopettamisesta.
Tilanne on kuitenkin mutkikas.
”Vaihtoehtoja on kolme. Ensimmäinen on nykytilanteen jatkuminen sellaisenaan. Toinen on täysimittaisen sodan syttyminen. Kolmas on neuvotteluratkaisun syntyminen”, Armenian parlamentin jäsen Vartan Oskanian kirjoitti Al Jazeeran kolumnissaan.
Oskanianin mukaan kansainvälinen yhteisö kannattaa vain viimeistä vaihtoehtoa.
Hänen mukaansa sovintoa vaikeuttaa muun muassa se, että rauhaa sovittelevat Yhdysvallat ja Venäjä eivät tällä hetkellä pysty vetämään yhtä köyttä kansainvälisessä politiikassa.
Azerbaidžan on myös panostanut viime aikoina armeijaansa huomattavasti Armeniaa enemmän. Oskanianin mukaan Azerbaidžan uskoo omaavansa edun, jos tilanne kääntyy täysimittaiseksi konfliktiksi. Tämä hillitsee sovintohaluja.
Asiantuntijat eivät usko sapelinkalistelun kuitenkaan lopulta johtavan varsinaisiin sotatoimiin.
”Azerbaidžan yrittää hävinneenä osapuolena horjuttaa vallitsevaa tilannetta ja muistuttaa maailmaa konfliktista”, Carnegie Endowement for International Peace -ajatushautomon Thomas de Waal analysoi Eurasia Outlookille.
Myös Oskanian suhtautuu sodan mahdollisuuteen skeptisesti. Hänen mukaansa Azerbaidžanilla olisi liikaa hävittävää.
”Kyseessä olisi jo kolmas kerta, kun Azerbaidžan yrittää puuttua tilanteeseen sotilaallisesti ja he voivat onnistua vain, jos he pyrkivät lopulliseen ratkaisuun.”