Eduskunnan täysistunnossa Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan kertomuksesta puhuttaessa kokoomuksen kansanedustaja Ben Zyskowicz puhui Venäjästä.
– Luulen voivani kaikkien Säätytalossa hallituksesta neuvottelevien puolueiden puolesta vakuuttaa teille ja kaikille muille, että Petteri Orpon hallitus tulee tukemaan Ukrainaa aivan samalla tavalla kuin nykyinen hallitus, tulee antamaan taloudellista tukea, tulee antamaan humanitääristä tukea ja tulee antamaan myös sotilaallista tukea, Ben Zyskowicz sanoi.
Zyskowicz totesi olevansa jonkin verran eri mieltä neuvoston valtuuskunnan puheenjohtajan Kimmo Kiljusen (sd.) kanssa. Kiljunen korosti puheenvuorossaan, miten Venäjän jäsenyys Euroopan neuvostossa mahdollisti Venäjän kansalaisille Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen vetoamisen ja juttujen viemisen sinne.
– Tämähän on totta, niitä juttuja on siellä ollut, ja päätöksiä on annettu, mutta kun me tiedämme, minkälainen diktatuurijärjestelmä Venäjä on ja oli myös silloin, kun se otettiin takaisin Euroopan neuvostoon, ja myös silloin, kun se oli siellä joitakin vuosia ollut, niin kai me voimme olla yksimielisiä siitä, että on täysin ollut Venäjän hallinnon käsissä, minkä verran Venäjä haluaa esimerkiksi pr-syistä, goodwill-syistä, antaa arvoa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen Venäjää koskeville ratkaisuille, Zyskowicz huomautti.
– Suomessakin on syytä rehellisesti arvioida sitä, että niinköhän vasta 24. helmikuuta 2022 Venäjä yhtäkkiä muuttui toiseksi. Vai olisiko niin, että Venäjä jo kauan sitä ennen oli kehittynyt hyvin imperialistiseksi, militaristiseksi, aggressiiviseksi valtioksi.
Venäjän ottaminen Krimin valtauksen ja Itä-Ukrainassa sytytetyn sodan jälkeen takaisin Euroopan neuvostoon oli Zyskowiczin mukaan osa politiikkaa, jossa ”haluttiin integroimalla Venäjä paitsi kaupallisesti myös tähän ihmisoikeusjärjestelmään jotenkin vaikuttaa Venäjään myönteisellä tavalla”.
– No, tänä päivänähän me kaikki tiedämme, että ei tuolla politiikalla, ei kaupallisella integroimisella, taloudellisella yhteistyöllä, eikä tämmöisellä ihmisoikeusyhteistyöllä, ole ollut pitkän päälle mitään vaikutusta Venäjään.
Kansanedustaja kehui eversti Martti J. Karin teosta Venäjän strategisesta ajattelusta.
– Venäjästä on kirjoitettu, että se on mafiavaltio, on kirjoitettu, että se on kleptokratia — muistaakseni esimerkiksi Toomas Hendrik Ilves on käyttänyt aika tiukkoja ilmaisuja. No, se mitä Venäjällä nyt tapahtuu — varastetaan Fortumin omaisuus, ”otetaan väliaikaisesti haltuun” — todistaa, että Venäjä on juuri sellainen kleptokratia, mafiavaltio, kuin mitä on väitetty, ainakin tällä hetkellä.
– Ja se, mitä muun maailman pitäisi tehdä ja olisi pitänyt tehdä jo ennen tätä Fortumin omaisuuden varastamista ja mitä muualla yritetään parhaillaan tehdä, on saada aikaan sellainen kansainvälisen oikeuden periaatteisiin sopiva prosessi, jossa YK:n, miksei myös Euroopan neuvoston, tuella perustettaisiin erikoistuomioistuin tai ‑tuomioistuimia yhtäältä käsittelemään näitä Venäjän johdon sotarikoksia — no, niitä herroja ei saada vastuuseen — mutta toisaalta käsittelemään Venäjän omaisuuden käyttämistä Ukrainan hyväksi, Ben Zyskowicz sanoi.
– Se ei ole helppo juttu, sitä omaisuutta on yksityistä, sitä on keskuspankin, sitä on valtion, mutta tähän on päästävä, siihen, että kansainvälisen oikeuden puitteisiin sopivalla tavalla Venäjän omaisuutta voidaan ja tulee käyttää Ukrainan jälleenrakennuksen hyväksi.
Myöhemmässä puheenvuorossaan Zyskowicz täsmensi, että ”en epäile hetkeäkään Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan, Suomen hallituksen ja Suomen tasavallan presidentin hyviä aikeita ja hyviä pyrkimyksiä siinä vaiheessa, kun Venäjän osallistuminen parlamentaarisen yleiskokouksen työhön palautettiin. Epäilemättä pyrkimykset olivat hyviä”.