Eduskunnan täysistunnossa oli keskiviikkona esillä laki rikostorjunnasta. Kokoomuksen Ben Zyskowicz ihmetteli oikeusministeriön ja oikeusasiamiehen kanslian huolta, jonka mukaan rajavartiolaitoksenkin pakkokeinojen lisääminen olisi huolestuttavaa kansalaisten perus- ja ihmisoikeuksien kannalta.
– Kukaan meistä ei tietystikään kannata mitään ”isoveli valvoo” -yhteiskuntaa. Mutta oikeusministeriölle, oikeusasiamiehen kanslialle ja niin sanotuille ihmisoikeusjuristeille, joita joskus olen kutsunut konnanoikeusjuristeiksi, haluan huomauttaa, että myös turvallisuus, ihmisten turvallisuus, on perusoikeus, se löytyy perustuslain seitsemännestä pykälästä.
– Tällainen mielestäni vähän vanhakantainen ajattelu, että perus- ja ihmisoikeudet ovat toisessa vaakakupissa ja sitten tämä ihmisten turvallisuus ja siihen liittyvät viranomaisten toimivaltuudet ovat toisessa vaakakupissa, ei mielestäni anna tilanteesta täsmällisesti oikeata kuvaa. Päinvastoin samassa vaakakupissa samanaikaisesti pitää edistää perus- ja ihmisoikeuksia ja niihin kuuluvaa ihmisten turvallisuuden vahvistamista, Ben Zyskowicz sanoi.
– Tälläkin hetkellä, tänä aamuna, poliisi on kertonut, miten huumeita Suomeen tuovat vaaralliset ulkomaalaiset rikolliset ovat ulottaneet toimintaansa Suomeen, ovat täällä verkostoitumassa suomalaisten rikollisten kanssa. Kyse on valtavista huumemääristä, ja niiden muodostama vaara ihmisten turvallisuudelle on suuri. Puhumattakaan nyt sitten niistä väkivaltaisuuksista, joihin tällaiset huumejengit ovat Ruotsissa viime kuukausina enenevässä määrin syyllistyneet, joita vastaavia emme todellakaan halua Suomessa nähdä.
Zyskowiczin mukaan lainvalvontaviranomaisille pitää antaa kaikki ne toimivaltuudet, jotka voidaan viranomaisille antaa.
– Konnat menevät edellä, ottavat käyttöön kaikki teknologian mahdollisuudet, kaikki, mitä nämä nyt ovat, bitcoinit ja muut, ja viranomaisille pitää antaa kaikki ne mahdollisuudet, jotka oikeusvaltiossa, kuten Suomessa, voidaan antaa. Ylikireä tulkinta esimerkiksi perustuslakivaliokunnassa yksityisyyden suojasta, joka estäisi viranomaisia toimimasta tai estäisi hyvää ja tärkeää viranomaisyhteistyötä näissä asioissa, ei todellakaan ole tarpeen, Zyskowicz linjasi.
Hän lisäsi, että ”maahanmuuttoa pitää kiristää esimerkiksi sen vuoksi, että sellaiset porsaanreiät eivät enää olisi mahdollisia, että vaimonsa murhaan syyllistynyt irakilainen murhamies kävelee Suomessa täysin vapaana”. (juttu jatkuu kuvan jälkeen)
SDP:n Kimmo Kiljunen vastasi, että hän joutui nyt kavahtamaan Ben Zyskowiczin retoriikkaa.
– Te käytitte selkeästi vertailuja… Näin kyllä myöskin sen, mistä se ketunhäntä puristaa, jota kannatte kainalossanne, kun totesitte, että ihmisoikeusjuristeista te usein käytätte myöskin termiä konnanoikeusjuristi. Edustaja Zyskowicz, minä edustan Suomen eduskuntaa Euroopan neuvostossa, joka on johtavin ihmisoikeusinstituutio täällä, ja me olemme vakavissa asioissa kiinni, Kimmo Kiljunen sanoi.
– Me emme ole kiinni missään konnien puolustusorganisaatiossa, vaan kun me puhumme ihmisistä ja ihmisoikeuksista, me puhumme keskeisimmistä arvoistamme, mitkä me kaikki täällä yhdessä jaamme, ja keskeisin ihmisoikeus on oikeus elämään. Te viittasitte tässä laittomaan maahanmuuttoon, ja siinä te teitte välittömästi rinnastuksen, että laiton maahanmuuttaja olisi konna jossakin kulmassa.
Kiljunen kehotti katsomaan ”ihmistä silmiin ihmisenä”.
– Meillä on ihmisiä, jotka monissa kohtaa me leimaamme laittomiksi maahanmuuttajaksi. Heillä on elämänkulma jossain äärimmäisen vaikeassa tilanteessa — äärimmäisen vaikeassa tilanteessa — ja silloin ei pidä lähteä kevyillä heitoilla tässä salissa käyttämään keskusteluterminologiaa, joka ohjaa huomion pois ihmisen hädästä. Ja kun Euroopan neuvostossa näistä asioista puhutaan, määritellään ihmisoikeusnormisto, jolla myöskin meillä Suomessa toimitaan, niin minusta tuntuu loukkaavalta, kun te käytätte termiä konnanhoitovirasto, Kimmo Kiljunen sanoi.
Ben Zyskowicz kiitti Kimmo Kiljusta ”ystävällisistä sanoista, jotka sisältyivät hänen puheenvuoronsa alkuosaan”.
– Haluan korostaa sitä, että en äskeisessä puheenvuorossani enkä missään muussakaan puheenvuorossani ole nimittänyt maahanmuuttajia konniksi. Kun minä puhun konnista, niin minä puhun rosvoista ja konnista. Esimerkiksi tämä irakilainen, vapaana Suomessa kävelevä murhamies, joka on siis vaimonsa murhan tilannut ja aiheuttanut, on konna, Ben Zyskowicz totesi.
– Mutta mitä tarkoitan sillä, että joskus olen kutsunut näitä niin sanottuja ihmisoikeusjuristeja konnanoikeusjuristeiksi? Otan esimerkiksi puheenvuoron, jonka käytin muutama päivä sitten tässä salissa eduskunnan oikeusasiamiehen kertomuksesta. Jokainen voi tuolta kertomuksesta katsoa, että kaikissa esille ottamissani tulkinnanvaraisissa tilanteissa oikeusasiamies on tehnyt vankien hyväksi tulkintoja, jotka joiltakin osin ovat jopa kyseenalaisia lainsäätäjän tahdon aidon tulkitsemisen kannalta. Tuossa puheenvuorossani esimerkiksi kerroin, että vankilalle on annettu oikeus eräissä tilanteissa valvoa vangin viestittelyä, kun tämä tekee sitä puhelimellaan.
– Mutta tässä keississä, joka on tuolta kertomuksesta löydettävissä vanki ei käyttänyt viestittelyyn puhelintaan vaan siinä käytetään ilmaisua, että hän viestitteli ”internetin välityksellä”. Kun olen tämmöinen digiootti, en ihan tiedä, mitä se tarkoittaa, mutta päättelen, että hän käytti ilmeisesti tablettia tai tietokonetta. Oikeusasiamies tulkitsi, että no sitä ei saa valvoa, Zyskowicz kuvaili.
Hänen mukaansa toinen esimerkki konnanoikeusjuristeista on lakimies, joka Suomen oikeuslaitoksessa taistelee sitä vastaan, että FBI:lta saatuja tietoja rikoksesta saa hyödyntää.
– Nyt sitten Suomessa konnanoikeusjuristit ajavat tätä, että näitä ei saisi käyttää, koska ne muka vaarantavat oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin.
Kimmo Kiljunen totesi ongelman olevan siinä ”missä me olemme silloin liikenteessä, jos me rupeamme leimaamaan yleiskategorialla yksittäisten esimerkkien kautta”.
– Te leimasitte edelleenkin jopa valtakunnan päälehden, Helsingin Sanomat, konnanoikeuslehdeksi. Voin kääntää sen siihen kulmaan, miten te tämän tulkitsette, kun te puhutte laajalla kategorialla — ihmisoikeusjulistukset, niin sanotut konnanoikeusjuristit, ja niin edelleen. Voi olla yksittäisiä keissejä, joissa jotkut ihmisoikeusjuristit saattavat jonkun asian kautta vaatia siihen muutoksia — kerroitte itse, että oikeusjärjestelmämme näkee asiat suhteellisina tässäkin kohdassa, Kimmo Kiljunen sanoi.
– Se suurin vaikeus tässä koko ajan on se, että mennään liian isoilla määrityksillä leimaamaan koko ilmiö, kun meillä on yksittäisiä tapahtumia. Me olemme näistä puhuneet jo moneen kertaan täällä aikaisemmassa vaiheessa, ja sen takia tätä keskustelua en yritä jatkaakaan, Kiljunen päätti.