Ben Zyskowiczin mukaan aktiivimallin ei odoteta luovan työpaikkoja vaan kannustavan ihmisiä ”tarttumaan työhön kuin työhön” edes väliaikaisesti. Koska kyseessä ei ole säästölaki, voidaan aktiivimallia pohtia hänen mukaansa uudestaan, jos sillä ei saavuteta haettuja positiivisia vaikutuksia.
– Aivan käsittämätöntä on se, että tämän asian tiimoilta on pari ammattiliittoa, muun muassa JHL ja Teollisuuslitto, väläyttänyt poliittisia lakkoja hallitusta vastaan. En voi ymmärtää sitä, että jos on työnantajan kanssa tehty työehtosopimus ja on voimassa työrauhavelvoite, niin miten nämä liitot voivat silloin mennä lakkoon. Se on nykylainsäädännön mukaan täysin mahdollista, kunhan se lakko ei kohdistu omaa työehtosopimusta vastaan. Minun mielestäni se on aivan pöllämystyttävää, hän toteaa Verkkouutisten BenTV:ssä.
Ben Zyskowicz ihmettelee, miten on mahdollista, että työrauhavelvoitteesta huolimatta saa lakkoilla ja aiheuttaa vahinkoa yrityksille ja niiden asiakkaille, kunhan lakko on poliittinen ja kohdistuu esimerkiksi hallitukseen.
– En voi käsittää. Minun mielestäni kaikilla tulisi olla samat poliittiset toimintaoikeudet, hän toteaa.
Zyskowicz muistuttaa, että lakkoja järjestävillä ay-liikkeen jäsenillä on samat oikeudet esimerkiksi osoittaa mieltä tai asettua ehdolle vaaleissa kuin muillakin.
– Mikä oikeus heillä on mennä lakkoon ja aiheuttaa vahinkoa yrityksille ja asiakkaille sen takia, että he ovat tyrmistyneitä tai suuttuneita hallituksen tai eduskunnan päätöksistä. En ymmärrä.
Ei haeta säästöjä
– Hallitus kuulemma antaa työttömille kylmän ja kovan joululahjan, ja pitää sanoa, että kansalaispalaute asiasta verkossa on ollut runsasta ja tylyä, Ben Zyskowicz toteaa eduskunnan aktiivimallikeskustelusta.
Aktiivimallissa työtön henkilö, joka ei ole kolmen kuukauden aikana ollut vähintään kahdeksaatoista tuntia työssä tai vähintään viittä päivää aktivointitoimien piirissä, menettää vajaat viisi prosenttia seuraavan kolmen kuukauden työttömyysturvastaan.
Zyskowiczin mukaan mallilla pyritään edistämään työllisyyttä eikä hakemaan julkisen talouden säästöjä.
– Tavoitteena on se, että tätä kautta kannustetaan ja aktivoidaan ihmisiä töihin. Hallitus on laskenut, että uudistuksen työllisyysvaikutus olisi noin 8[nbsp]000 henkeä. Tavoitteena on, että ihmiset ottaisivat näitä keikkaluontoisia töitä vastaan tai osallistuisivat aktivointitoimiin, ja monelle sitä kautta toivottavasti avautuu polku pysyvämpään ja kokoaikaisempaan työsuhteeseen, Zyskowicz sanoo.
– Tätä on moitittu siitä, että tässä kyykytetään työttömiä ja väitetään, että työttömyys on heidän vikansa. Näin ei ole. On eri asia, että työttömyydessä on kannustinloukkuja ja byrokratialoukkuja – ja silloin ei kannata ottaa työtä vastaan, mutta se on eri asia ja siihen pyrimme tietysti puuttumaan monin eri tavoin. Tässä ei ole kyse työttömien syyllistämisestä. Ei ainakaan sen enempää kuin viime vaalikaudella tehdyssä uudistuksessa, jossa säädettiin 300 euron suojaosa kuukaudessa, hän jatkaa.
Suojaosa tarkoitti kansanedustajan mukaan sitä että jopa kymmenet tuhannet työttömät ovat voineet tehdä keikkatöitä joka kuukausi, koska siihen on ollut kannustin.
– Ei sekään tarkoittanut sitä, että työttömiä syyllistetään siitä, ettei työpaikkoja ole.