Taloustutkija Bengt Holmström sanoo, että Suomen maahanmuuttopolitiikka kaipaa muutosta. Hänen mielestään on ensiarvoisen tärkeää, että kun ihminen tulee Suomeen, tämä pääsee nopeasti töihin.
– Jos he tulevat Suomeen sosiaaliturvan takia, kyllä se rasitteeksi tulee Suomelle.
Holmström hylkäisi ajatuksen siitä, että kun maahanmuuttaja saapuu Suomeen, tämä pääsee yhdenvertaiseksi suomalaisten kanssa. Suomen nykyinen asumisperustainen sosiaaliturva noudattelee tätä ajatusta. Holmström sanoo uskovansa, että useimmat maahanmuuttajat tekevät töitä mielellään, jos siihen annetaan mahdollisuus.
– Se tarkoittaa, että heidän täytyisi saada tehdä työtä alemmalla palkalla. Vastaavasti sosiaaliturvaakin voisi olla vähemmän.
Vaikka vertailu Yhdysvaltoihin on vaikeaa maidemme välisen kokoeron ja erilaisen historian vuoksi, Holmström ottaisi mallia sieltä.
– Amerikkalainen asenne ulkomailta tuleviin ihmisiin on ollut suvaitseva. Ei ole vaadittu, että osataan kieltä. On saatu työtä helpolla, eikä ole saatu sosiaalitukia heti alkuun, mutta on saatu työtä.
Holmström, 72, on asunut Yhdysvalloissa 40 vuotta. Hän toimii taloustieteen professorina Bostonissa, ja hänet palkittiin taloustieteen Nobelilla vuonna 2016 hänen sopimusteorian tutkimuksistaan. Holmström puhui tiistaina Suomi-Seuran videoseminaarissa, ja häntä haastatteli entinen suurlähettiläs Petri Tuomi-Nikula. Suomi-Seura on ulkomailla asuvien suomalaisten etu- ja neuvontajärjestö.
Holmström kaipaa muutosta myös Suomen tapaan houkutella korkean tason osaajia Suomeen. Nykyisin täällä haarukoidaan tarkkaan, täyttääkö tulija suomalaisten vaatimukset, mutta tapa on nobelistin mielestä väärä. Maailmassa on menossa rekrytointikilpailu, jossa eri alueet yrittävät saada osaavaa työvoimaa, mikä tarkoittaa, että muuttokohteen pitää olla houkutteleva.
Suomen maine maailmalla on hyvä: ilma on puhdasta hengittää, on rauhallista elää ja pandemia on pidetty aisoissa. Silti täytyy tehdä töitä, jotta Suomeen saadaan uusia asukkaita, Holmström sanoo.
– Pitää kysyä, mitä me voimme tehdä, että teillä (Suomeen muuttajilla) olisi hyvä olla Suomessa. Ei voi olla, että vain yhdellä on työpaikka ja puoliso joutuu hakemaan työtä ihan muualta. Täytyy saada integroitua nopeammin.[rev_slider slidertitle=”bengt-holmstrom-01″ alias=”bengt-holmstrom-01″]
Digitaalinen Eurooppa laahaa
Suomesta löytyy myös onnistumisia, Holmström sanoo, ja niistä yksi Aalto-yliopisto. Hänen mukaansa Aalto on ollut ”käsittämättömän menestyksekäs” tavassa, jolla se kehittänyt start-up-toimintaa Suomeen – ja osin Aallon ansiosta Suomi onkin digitaalisuudessa Euroopan kärkimaita. Slush-tapahtuma on saanut alkunsa Aallosta, ja siitä on nopeasti kasvanut yksi maailman suurimmista start-up-tapahtumista.
– Kun antaa nuorille mahdollisuuden, he saavat aikaiseksi kaikennäköistä.
Ongelma puolestaan on, että jos vaikkapa suomalainen aloitteleva digitaalisessa bisneksessä toimiva yritys haluaa laajentua, sen pitää hakea markkinoita Yhdysvalloista ja Kiinasta. Niin pahasti Eurooppa on jäänyt jälkeen digitaalisaatiossa. Holmström ihmetteleekin, miksi EU keskittyy riskeihin, sääntelyyn ja yksityisyydensuojan korostamiseen.
– Mielestäni tämä voi osoittautua isoksi virheeksi. Eurooppa on jo hävinnyt pelin alustataloudesta.
Euroopan ajattelu edustaa uusmerkantilismia tai ”jotain sinne päin”, Holmström arvioi. Merkantilismi oli aatesuunta, joka tähtäsi monopolien ja tullien avulla viennin suosimiseen tuonnin kustannuksella. Hänen mielestään Euroopassa ei ymmärretä valtavaa arvoa, joka datassa piilee, eikä sitä, että innovaatio edellyttää rönsyilyä, ei rajoittamista.
– Sekä Yhdysvallat että Kiina ovat antaneet aika vapaat kädet yrityksille.
Euroopassa ei ole samalla tavoin nähty digitaalisen alan yritysten kasvua. Täällä ei ole suuria alustatalouden pelaajia ja sisämarkkinat ovat heikot, Holmström sanoo.
– Euroopan pitäisi olla avoimempi ja tajuta, että me olemme jäljessä. Jotenkin täytyy osallistua yhteispeliin eikä estää muita pelaajia tulemasta Eurooppaan.
EU:ssakin ongelma on ehkä havaittu, ainakin unioni käyttää 750 miljardin euron elvytyspaketistaan suuren osan digitaalisuuden edistämiseen. Holmström sanoo, että ratkaisevaa on, käytetäänkö rahat hyödyllisellä tavalla.
– Ihmiset ajattelevat helposti, että heitetään vain rahaa jonnekin, mutta siellä täytyy olla toisia ihmisiä, jotka osaavat käyttää sitä rahaa.
Tässäkin Yhdysvallat on Eurooppaa edellä, Holmström arvioi, koska Yhdysvaltojen rakenteet ovat dynaamisemmat kuin Euroopan. Yhtä selitystä hän hakee yllättävältä suunnalta: puolustusteollisuudesta. Historia on osoittanut, että sotiminen on ollut tehokas ajuri innovaatioille esimerkiksi toisen maailmansodan aikana kehitettiin kryptografia eli salauskirjoitus sekä operaatiotutkimus, joka on toiminut pohjana tekoälylle.
– Sota pakottaa ihmisiä ajattelemaan terävämmin. Vanha totuus on, että hätä keinot keksii.
Eurooppa on vetäytynyt puolustusteollisuudesta lähes kokonaan, Holmström sanoo. Tällä on voinut olla oma vaikutuksensa innovaatioiden puutteeseen.
– Tämä on hyvin hypoteettinen ajatus, enkä kannata sitä, että puolustusmenoilla pitäisi luoda innovaatiotoimintaa, mutta totean, että nämä käyvät käsi kädessä. Valitettavasti.