Nato-maiden puolustusmenojen osuus bruttokansantuotteesta putosi kylmän sodan ajan kolmen prosentin keskiarvosta 1,3 prosenttiin vuonna 2014. Vladimir Putinin teettämä Krimin valtaus pakotti juuri velkakriisin kokeneet Euroopan maat nostamaan puolustusmenojaan.
Viime vuosikymmenen kuluessa Euroopan puolustusmenot ovat kasvaneet 20 prosenttia. Samaan aikaan Venäjän puolustusmenot ovat kasvaneet 300 prosenttia ja Kiinan 600 prosenttia. Venäjän puolustusmenojen osuus bruttokansantuotteesta oli tänä vuonna 3,9 prosenttia ja ensi vuonna kuusi prosenttia, kun taas Nato-maista vasta 11 ylitti tänä vuonna vaaditun kahden prosentin rajan.
Britannian maavoimien komentaja, kenraali Patrick Sanders vertaa Wall Street Journalissa tämänhetkistä tilannetta vuoteen 1937, jolloin Britannia liittolaisineen pohti, pitäisikö niiden taistella Hitleriä vastaan. Haluttomuus siihen johti Münchenin sopimukseen vuotta myöhemmin ja Tšekkoslovakian antamiseen Saksan revittäväksi. Sopimus siirsi suursotaa, mutta vain alle vuoden. Sandersin mukaan meidän täytyy alkaa valmistautua sotaan.
Saksan asevoimien komentaja, kenraalimajuri Carsten Breuer uskoo samoin. Hän sanoi Frankfurter Allgemeinen haastattelussa:
– Meidän täytyy tottua ajatukseen, että joudumme ehkä puolustukselliseen sotaan.
Breuerin mukaan sitä rauhan valtakuntaa, johon yhteiskunta on tottunut, ei enää ole. Hän varoitti, että Saksa ei ole valmis edes puolustukselliseen sotaan, minkä vuoksi sen pitää varustautua uudelleen Venäjän aggressiivisen sotilaallisen kasvun takia.
Aiemmin kuluneena vuonna Saksan puolustuskomissaari Eva Högl totesi Saksan asevoimilla olevan liian vähän kaikkea, muun muassa ammuksia on vain kahdeksi päiväksi. Samansuuntainen tilanne on muuallakin lännessä, kun useimmat maat ovat siirtyneet ammattiarmeijaan ja keskittyneet kriisinhallintaan. Itä-Euroopan maat ovat valmistautuneet paremmin.