Venäjä iskee Syyriassa ennen kaikkea sellaisiin kohteisiin, joissa on taistelijoita Tšetšeniasta, Dagestanista ja muista Kaukasuksen entisistä islamilaisista neuvostotasavalloista. Näin arvioi Edinburghin yliopiston Syyrian-tutkija Thomas Pierret.
– Koska Syyriassa on tšetšeenejä, kyseessä on tavallaan Venäjän Tšetšenian-sodan kolmas kierros, Pierret sanoo turkkilaisessa Hurriyet Daily News -lehdessä.
Hänen mukaansa Venäjä on iskenyt Syyriassa kohteisiin, joita pitää hallussaan al-Qaidan sisarjärjestö al-Nusran rintama. Sen joukoissa taistelee Kaukasuksen muslimeja, joita on saapunut Syyriaan yhteensä arviolta 2 000. Ensimmäiset tulivat vuonna 2012.
Venäjä on käynyt kaksi sotaa Tšetšeniassa vuosina 1994–1997 ja 1999–2009.
Venäjän pääministeri Dimitri Medvedev totesi viime viikonloppuna, että Venäjä osallistuu taisteluihin Syyriassa siksi, että se haluaa suojella itseään.
– On parempi tehdä se ulkomailla kuin taistella terrorismia vastaan oman maan rajojen sisäpuolella, Medvedev sanoi.
Pierretin mukaan Venäjällä on muitakin syitä osallistua sotaan.