Liikenne- ja viestintäministeriön työryhmä tutki kolmea vaihtoehtoista Pisararadan rahoitusmallia: perinteistä budjettirahoitusta, rahoitusyhtiömallia ja hankeyhtiömallia. Tarkastelujakso oli 60 vuotta, jonka ajalta otettiin huomioon rahoituksen ja kunnossapidon kustannukset sekä inflaatio. Pisararadalla tarkoitetaan Helsingin keskustan alaista lähijunien kaupunkiratalenkkiä.
Rahoittajien vuosimaksulaskelmissa on esitetty investoinnin ja rahoituksen kustannukset, joiden lisäksi tulee käytön ja kunnossapidon kustannukset 5 miljoonaa euroa vuosittain vuoden 2023 hintatasossa. Vuosimaksua maksetaan 52 vuotta radan valmistumisen jälkeen.
Perinteinen budjettirahoitus on työryhmän selvityksen mukaan nykyarvoltaan selkeästi edullisin. Pisararadan investoinnin alustava kustannusarvio on noin 956 miljoonaa euroa vuoden 2020 hintatasossa. Perinteisen budjettirahoituksen vertailua varten laskettu kokonaiskustannus olisi noin 1,9 miljardia euroa ja rahoittajien vuosimaksu 24,9 miljoonaa euroa.
Vallitsevassa taloustilanteessa tarvittavan rahoituksen järjestäminen kerralla ei kuitenkaan ole realistista. Jos Pisararata halutaan toteuttaa jaksottamalla maksut pidemmälle ajalle, työryhmä suosittaa rahoitusyhtiömallin käyttöä. Tässä mallissa valtio ja kaupungit rahoittaisivat 200 miljoonan euron pääoman ja Rahoitus Oy hankkisi rahoituksen. Kokonaiskustannus tässä vaihtoehdossa olisi noin 2,1 miljardia euroa ja rahoittajien vuosimaksu 28 miljoonaa euroa.
Toteutuksesta ei vielä päätöstä
Hankeyhtiömallissa yksityinen yritys vastaisi Pisararadasta. Kokonaiskustannus olisi noin 2,6 miljardia euroa ja rahoittajien vuosimaksu 38,9 miljoonaa euroa. Tämä vaihtoehto on kustannuksiltaan selvästi kallein.
Suunnitelmien mukaan valtio rahoittaisi Pisararadasta 60 prosenttia ja Helsingin seudun kunnat 20 prosenttia. Hanke voisi lisäksi saada EU:n TEN-T-tukea 20 prosenttia.
Pisararadan toteuttamisesta ei ole vielä tehty päätöstä. Junaliikenne on häiriöherkkää Helsingin seudulla.
– Helsingin seudulla on suunnitteilla ja työn alla useita junaliikenteen tehostamiseen tähtääviä hankkeita. Tavoitteena on pitkäjänteinen junaliikenteen kehittäminen. Perehdyn nyt Pisararadasta tehtyihin selvityksiin ja aion tuoda radan rahoitusmallit hallituksen käsittelyyn vielä tämän syksyn aikana, sanoo liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko (kok.).
Valtio ja Helsingin seudun kunnat pääsivät elokuussa 2014 sopimukseen suurten infrahankkeiden tukemisesta ja asuntotuotannon edistämisestä. Neuvottelutulokseen kirjattiin, että valtio osallistuu muun muassa Pisararadan rahoittamiseen edellyttäen, että kaavoitustavoitteet toteutuvat.
Pisararata yhdistäisi ranta- ja pääradan kaupunkiraiteet toisiinsa. Pisaran mallinen rata alkaisi Pasilasta ja kiertäisi tunnelissa Töölön, Helsingin keskustan ja Hakaniemen kautta takaisin Pasilaan. Pisararadan pituus olisi 8 kilometriä, josta 6 kilometriä kulkisi tunnelissa. Pisararata mahdollistaisi paremman joukkoliikenteen palvelutason sekä vapauttaisi laiturikapasiteettia Helsingin ratapihalta lähiliikenteen ja kaukojunaliikenteen käyttöön.