Kun Viron puolivuotiskausi Euroopan unionin puheenjohtajamaana päättyy vuodenvaihteessa, viestikapulaan tarttuu Bulgaria. Yhdeksi puheenjohtajuutensa painopisteistä maa on päättänyt nostaa Länsi-Balkanin maiden EU-lähentymisen.
– Se, että näillä mailla on realistinen polku kohti unionin jäsenyyttä, on Euroopan tulevaisuuden kannalta olennaista. Kyse on vakaudesta ja rauhasta, Bulgarian EU-puheenjohtajuudesta vastaava ministeri Lilijana Pavlova sanoo.
Länsi-Balkan tarvitsee hänen mukaansa jo nyt EU:n mittavaa taloudellista tukea muun muassa liikenneinfrastruktuurinsa uudistamiseen, digitalisaatioon, koulutukseen ja energiansaannin turvaamiseen.
Alue on Bulgarialle tärkeä maantieteellisen läheisyytensä vuoksi. Taustalla vaikuttaa myös suuri joukko historiallisia ja kulttuurisia tekijöitä. Länsi-Balkanin maista ainoastaan Kroatia on toistaiseksi saavuttanut EU-jäsenyyden. Montenegro ja Serbia käyvät jäsenyysneuvotteluja EU:n kanssa, ja Albanialla ja Makedonialla on ehdokasmaan asema. Myös Bosnia-Hertsegovina ja Kosovo ovat mahdollisia tulevia hakijamaita.
EU:n laajentuminen on ollut jäissä puheenjohtaja Jean-Claude Junckerin johtaman, vuoteen 2019 istuvan komission toimikaudella. Useissa viimeaikaisissa puheenvuoroissa on toivottu laajentumiskehityksen taas etenevän seuraavan komission aikana. Tätä mieltä on ollut myös EU:n korkea edustaja Federica Mogherini. Hänen mukaansa seuraavat uudet jäsenmaat olisivat todennäköisimmin juuri Länsi-Balkanilta.
Korostaessaan alueen kriittistä merkitystä Euroopan rauhalle ja vakaudelle ministeri Pavlova viittaa vuosina 1991–2001 käytyihin verisiin Jugoslavian hajoamissotiin ja niiden jäljiltä yhä kyteviin jännitteisiin. Hän selosti maansa EU-puheenjohtajakauden tavoitteita Brysselissä aiemmin tällä viikolla.
Puolustusyhteistyöstä ei puhuta
Bulgaria aikoo puheenjohtajamaana painottaa turvallisuuteen liittyviä teemoja. Käytännössä agendalle näyttävät nousevan lähinnä maahanmuuttoasiat.
– Kuinka kykenemme turvaamaan EU:n ulkorajat niin, että emme joutuisi pystyttämään sisäisiä raja-aitoja jäsenmaiden välille, Lilijana Pavlova kysyy.
– Kansalaiset kaipaavat turvallisuutta ja vakautta, joita ilman eurooppalaisia arvoja on vaikea puolustaa.
Bulgaria tavoittelee hänen mukaansa jäsenvaltioiden kestävää yhteisymmärrystä EU:n turvapaikkapolitiikasta, rajatarkastusten tehostamisesta, käännytyksistä ja ennaltaehkäisevistä toimista pakolaisten lähtömaissa.
Aihe on Bulgariassa herkkä, sillä maa sijaitsee Lähi-idästä Eurooppaan saapuvien turvapaikanhakijoiden reitin varrella. Kun Unkari ja Serbia ovat vaikeuttaneet maahanpääsyä, paine Bulgariaa kohtaan vaihtoehtoisena reittinä on kasvanut. Samaan aikaan muukalaisvastaiset äänenpainot ovat vallanneet alaa.
YK:n pakolaisjärjestö UNHCR ja Amnesty International ovat parin viime vuoden aikana kritisoineet Bulgariaa toistuvista turvapaikanhakijoihin kohdistuneista ihmisoikeusrikkomuksista. Pääministeri Boiko Borisov on kuitenkin luonnehtinut maansa noudattamaa linjaa pragmaattiseksi.
Toisin kuin Viro, Bulgaria ei viittaa EU-puheenjohtajuusohjelmassaan sanallakaan Eurooppaan kohdistuviin hybridiuhkiin eikä puolustusyhteistyön syventämiseen.
Oman puheenjohtajakautensa aikana Viro on pyrkinyt herättelemään muita jäsenmaita havaitsemaan, että Venäjän EU:hun kohdistamien horjuttamistoimien aiheuttama uhka on todellinen, vakava ja vaarallinen.
Sekä Bulgaria että Viro ovat paitsi EU:n myös Naton jäseniä.
Nuorten osallistamista ja digitalisaatiota koskevien painotustensa osalta Bulgaria näyttää ohjelmassaan jatkavan pitkälti Viron viitoittamalla linjalla.