Suurien perinteisten puolueiden aika Ruotsin politiikan valtiaina on Carl Bildtin mukaan ohi.
– Uudet voimat nousevat Ruotsissa aiempaa pirstaloituneemmassa poliittisessa kentässä, Ruotsin entinen pääministeri Bildt arvioi Washington Postin kolumnissaan.
Ruotsin parlamenttivaalit päättyivät hallituksenmuodostuksen kannalta hankalaan pattitilanteeseen. Valtapuolue sosialidemokraatit sai ennätyksellisen huonon 28,4 prosentin tuloksen ja maltillinen kokoomus putosi 19,8 prosenttiin. Vaalien jättivoittajaksi ennustettu ruotsidemokraatit kasvatti suosiotaan reilusti ja kipusi 17,6 prosentin kannatukseen. Monet olivat kuitenkin odottaneet sen nousevan toiseksi suosituimmaksi tai jopa suurimmaksi puolueeksi.
Punavihreä blokki ylsi 144 kansanedustajaan ja porvariallianssi 143 kansanedustajaan. Erittäin tiukka tulos voi vielä elää, kun postiäänet lasketaan keskiviikkona.
Carl Bildtin mukaan seuraavien kahden viikon aikana tullaan näkemään kovaa poliittista peliä tulevasta hallituksesta.
– Lopulta pääministeri Stefan Löfvenin hallituksen on erottava ja uusi hallitus syntyy todennäköisesti keskustaoikeiston niin kutsutusta Allianssista, Bildt ennustaa
– Ainoa varma asia on, ettei kukaan ole halukas keskustelemaan hallituksen muodostamisesta ruotsidemokraattien kanssa, hän jatkaa.
Vaikka uuden hallituksen kasaaminen tuleekin vaatimaan aikaa, pysyy Ruotsi Carl Bildtin mukaan vaalituloksen jälkeen periaatteessa ennallaan, joskin maan hallitseminen tulee olemaan vaikeampaa.
Integraatio on haaste
Carl Bildt sanoo vuoden 2015 pakolaiskriisin nostaneen ruotsidemokraattien kannatusta. Hänen mukaansa EU:n sittemmin tekemät toimet ovat kuitenkin vähentäneet pakolaismäärät tasolle, jollaista ei ole nähty vuosiin.
– Kampanjassakin roolia näytellyt haaste on nyt se, kuinka tulleet integroidaan talouteen ja yhteiskuntaan.
Tässä on Bildtin mukaan onnistuttu aiemmin, kun Ruotsiin tuli suuret määrät pakolaisia Balkanilta.
– Tällä kertaa se tulee olemaan haastavampaa, kun otetaan huomioon, että pakolaismäärät ovat suurempia ja heidän koulutustasonsa matalampi. Ammattiliitot ja muut intressiryhmät ovat vastahakoisia löysäämään työmarkkinasääntelyä ja lisäämään palkanmuodostuksen joustoja – toimet, joita useimmat asiantuntijat pitävät tarpeellisina uuden haasteen ratkaisemiseksi, Carl Bildt toteaa.
Kansainväliset asiat jäivät hänen mukaansa maahanmuuttoa lukuunottamatta vaaleissa pitkälti paitsioon.
– Konsensus on, että puolustusmenoja pitää kasvattaa, mutta siitä on riitaa, kuinka paljon ja kuinka nopeasti. EU-vihamielisyys ei auttanut oikeistolaisten ruotsidemokraatten kampanjaa. Harva on valmis vapaaehtoisesti toistamaan Britannian itselleen luoman kaaoksen, Bildt sanoo.