Puolustusministeri, RKP:n puheenjohtaja Carl Haglund arvioi tänään tiistaina Politiikan toimittajien lounaalla, että hallitusohjelmaan kirjatusta säännöstä, jonka mukaan sopeutustoimet tehdään puoliksi veronkorotuksin ja puoliksi menoleikkauksin, ei todennäköisesti voida pitää kiinni.
– Minulle se ei ole mikään periaate, että sen on pakko olla 50–50. Sen pitää olla järkiperusteinen, Haglund sanoi.
Haglund viittasi Helsingin Sanomien juttuun, jossa asiantuntijat laidasta laitaan olivat sitä mieltä, että 50–50-sääntö ei ole kansantaloudellisesti järkevä. Valtiovarainministeriö on arvioinut, että taloutta joudutaan sopeuttamaan maaliskuun kehysriihessä vielä kolmen miljardin euron edestä.
– Olen sitä mieltä, että jos me lähdemme korottamaan veroja 1,5 miljardilla eurolla, niin sillä on erittäin kielteinen vaikutus talouskasvuun. En usko, että 1,5 miljardin veronkorotuksiin tässä kyetään.
Veropalikat vähissä
Haglund luetteli, että arvonlisäveron korottaminen olisi vähiten haitallista, mutta epäsuosittua. Tuloveron korotus taas olisi erittäin haitallista työllisyyden kannalta. Yritysverojen osalta on vastikään tehty ratkaisuja. Näin ollen palikoita, joilla pelata, ei Haglundin mukaan juuri jää.
– Helposti päädytään tilanteeseen, missä 50–50 ei vain käytännössä onnistu. Nyt olisi tärkeintä se, että kaikki ovat vakuuttuneita siitä, että tehdään järkeviä asioita, eikä pidetä kiinni periaatteesta, joka ei perustu kansataloudelliseen järkeen, vaan poliittiseen sopimukseen.
Haglund huomautti, ettei hän itse ollut hallitusneuvotteluissa sopimassa 50–50-säännöstä. Hän sanoi ymmärtävänsä, että eräille hallituskumppaneille on tärkeää pitää siitä kiinni, eikä hän halua periaatteesta ampua sääntöä alas, vaan käytännön syistä.
– Jos on tarvetta kolme miljardia sopeuttaa, niin on epätodennäköistä, että voidaan pitää siitä kiinni, jos halutaan päästä järkevään lopputulokseen.
Haglund arvioi, että kehysriihessä joudutaan harkitsemaan indeksikorotusten jäädyttämistä. Hän totesi, ettei menoleikkauspuolellakaan ole löydettävissä helppoja ratkaisuja.
Äkkijarrutusta mietittävä
Haglund sanoi, että hallitus joutuu harkitsemaan, tehdäänkö maaliskuussa kolmen miljardin euron äkkijarrutus.
– Jos tehdään liian paljon liian nopeasti, se voi johtaa prosykliseen (laskusuhdannetta vahvistavaan) kehitykseen.
Hänen mukaansa pitää olla varovainen ja miettiä, miten sopeutustoimet ripotellaan: laitetaanko kaikki vuoteen 2015 vai astuuko osa voimaan myöhemmin.
– Ihan varmasti on niin, että seuraavallakin hallituksella riittää talkoita. Yksi syy on se, että viime hallitus ei tehnyt mitään.
Haglundin mukaan Matti Vanhasen (kesk.) hallitus ei tehnyt mitään rakenteellisia uudistuksia eikä sopeutuksia vaan ainoastaan elvytti sen jälkeen, kun maailman talous romahti 2008.
– Jo siinä vaiheessa oli nähtävillä kestävyysvaje, mutta se vain putsattiin maton alle. Tälle hallitukselle on jäänyt erittäin suuri taakka.